Page 11

MOODI | 2017 / No2

2/2017 Moodi 11 WALLAC. Ensimmäinen merkittävä suomalainen diagnostiikka-alan yritys on Wallac, jonka Jorma Wallasvaara perusti Turussa 1950. Aluksi Wallac teki mm. kosteus- ja muita mittauslaitteita. Kun fyysikko Erkki Soini palkattiin yrityksen kehitysjohtajaksi 1963, Wallac alkoi kehittää gamma- ja beetalaskijoita, joita tarvittiin erityisesti radioimmunologisia määrityksiä sekä muuta isotooppidiagnostiikkaa varten. Näitä mittareita käytettiin ensisijaisesti kliinisen kemian laboratorioissa radioimmunomääritysten (RIA) tulosten laskentaan. Wallacin laskijat olivat erittäin laadukkaita ja kestäviä, ja niistä tuli suuri menestys. Tämä olikin toisaalta myös ongelma, sillä asiakkaan ei tarvinnut ostaa toista laitetta. Wallac myytiin 1970 ruotsalaiselle biotekniikkayritykselle, LKB:lle. Yhteistyö LKB:n ja Wallacin välillä sujui hyvin, yritykset täydensivät toisiaan. Radioaktiiviset isotoopit olivat avainasemassa hormoni- ja tuumori-markkerimäärityksissä 1970–luvulta pitkälle 80–luvulle. Immunodiagnostiikan kehityssuunta alkoi kuitenkin muuttua 1980–luvulla. Tässä vaiheessa kemiallisten määritysten tekeminen oli jo pitkälle automatisoitu, mutta radioaktiivisuusmittausten liittäminen automattisiin analysaattoreihin oli vaikeaa. Määritykset tehtiin käsin, ja vain laskentavaihe, joka usein tehtiin Wallacin laskijoilla, oli automatisoitu. Eva Engvall kuvasi 1976 entsyymi-immunologisen määrityksen (ELISA), joka mahdollisti herkät immunomääritykset ilman radioaktiivisia isotooppeja. Samoihin aikoihin kehitettiin automaattisia immunomäärityksiä, joissa merkkiaineena oli fluorofori. Nämä olivat yhtä herkkiä kuin ELISA-menetelmät, mutta vielä herkempiä menetelmiä tarvittiin useita hormoni- ja kasvainmerkkiaineita varten. Erkki Soini ratkaisi tämän ongelman kehittämällä aikaerotteista fluorometriaa, jossa fluoroforina toimi europium (Eu) kompleksi. Eu2+-ioni liitettiin antigeeniin tai vasta-aineeseen EDTA:n kaltaisen kelaatin kautta. Fluoresenssi mitattiin aikaerotteisella fluorometrialla, mikä paransi detektioherkkyyttä n. 10-kertaisesti RIA:an ja ELISA:an verrattuna. Tämän DELFIA:ksi kutsutun menetelmän kehitystyössä avainasemassa Soinin lisäksi olivat Ilkka Hemmilä ja Hannu Kojola sekä Timo Lövgren, jonka vastuulla oli immmunokemiallisten menetelmien kehittäminen. Samanaikaisesti Medix Biochemica alkoi tuottaa monoklonaalisia vasta-aineita, mikä mahdollisti entistä herkempien menetelmien kehittämistä. Samalla syntyi tarve karakterisoida vasta-aineiden spesifisyyttä ja tässä työssä Kim Pettersson oli avainasemassa. 1990 LKB-Wallac myytiin Pharmacian emoyhtiölle, Procordialle, joka yritti siirtää DELFIA-menetelmien valmistusta Ruotsiin. Tämä johti monen avainhenkilön eroon. Timo Lövgren siirtyi 1990 biotekniikan professoriksi Turun yliopistoon ja Lövgrenin kanssa siirtyi Kim Pettersson. Myös pitkäaikainen kehitys- ja tutkimusjohtaja Erkki Soini siirtyi 1992 Turun yliopistoon lääketieteellisen fysiikan professoriksi. Uusien yrityskauppojen kautta Wallac siirtyi amerikkalaiselle EG & G:lle, jonka nimi muutettiin PerkinElmeriksi. AutoDelfia on toistaiseksi tarkin immunoautomaatti, mutta se ei sovi automaatioradan kumppaniksi, koska se on ”batch” eikä ”random access” -analysaattori. Sen sijaan se sopii erittäin hyvin seulontamäärityksiin, joissa tehdään suuria määriä samaa analyysia. Jan Østrupin ansiosta Wallac hallitseekin pitkälti neonataalidiagnostiikassa käytettyjen määritysten markkinoita. Wallacin laitevalikoima on laajentunut fluorometreista luminometreihin ja fotometreihin, ja integroitunut PerkinElmerin laitteiden kanssa. Yhteistyö uuden omistajan kanssa on toiminut hyvin. Vuonna 2014 Wallac työllisti Suomessa 530 henkilöä ja liikevaihto oli 138 miljoonaa euroa, ollen maamme suurin diagnostiikkayritys. MEDIX BIOCHEMICA on menestynyt korkealaatuisten vasta-aineiden tuottajana, ja se kuuluu harvojen yli 40 vuotta suomalaisessa omistuksessa pysyneiden biotekniikka-alan yritysten joukkoon. Emoyhtiö Medix Laboratoriot perustettiin 1964 professori Ralph Gräsbeckin aloitteesta. Se on yritysfuusioiden kautta yhdistynyt mm. Diacorin laboratorioon ja myöhemmin Yhtyneiden Kliinisten Laboratorioden kanssa. Sen nykyinen nimi on Yhtyneet Medix Laboratoriot (YML) ja se on suurin suomalainen diagnostiikka-alan laboratorio. Medix perusti 1970 preparatiivisen osaston, josta 1985 muodostettiin erillinen yritys, Medix Biochemica. Ensimmäisten 15 vuoden aikana toimitusjohtajana oli Ilkka Kouvonen ja vuodesta 2000 lähtien Ismo Råman. YML sekä Medix Biochemica ovat lääketieteellisten säätiöiden omistuksessa, ja niiden voitto käytetään kokonaan tutkimustoiminnan tukemiseksi. Pääomistaja on edelleen Minervasäätiö, joka ylläpitää Biomedicumissa toimivaa Minervan tutkimuslaitosta. Läheinen yhteistyö tutkijoiden ja Medix Biochemican välillä on edesauttanut uusien tuotteiden kehittämistä. Avainasemassa on ollut monoklonaalisten vasta-aineiden tuotanto, jonka professori Jim Schröder toi mukanaan USA:sta. Hän on pitkään osallistunut Medix Biochemican toimintaan yrityksen hallituksen puheenjohtajana. Vasta-aineiden tuotanto on pitkälle hiottu, mikä takia niiden laatu pysyy vakiona, mikä reagenssivalmistajien kannalta on äärimmäisen tärkeää. Jotkut 1980– luvun alussa kehitetyt vasta-aineet ovat vielä tuotannossa. Medix Biochemica työllistää 130 henkilöä Espoossa, Joensuussa ja Kiinassa. Vuonna 2015 sen liikevaihto oli noin 14 miljoonaa euroa ja liikevoitto verojen jälkeen 25–30 %. NORDICLAB. Vuonna 1976 perustettu Nordiclab kuuluu immunomääritysten pioneereihin Suomessa ja jopa maailmassa. Yrityksen perusti OYKSin ja Oulun diakonissalaitoksen laboratorioissa toimivien laboratoriolääkärien ja kemistien ryhmä, johon kuuluivat professorit Reijo Vihko ja Olli Jänne sekä kliiniset kemistit Lasse Viinikka, Jouko Haapalahti ja Matti Reinilä. Mukana oli myös myynnin ammattilaiset Antero Moilanen, Pentti Kaasinen ja Reijo Havanka. Jo ensimmäisen toimintavuoden aikana Nordiclab toi markkinoille radioimmunologisia (RIA) määrityksiä estradiolille, testosteronille, progesteronille, sappihapoille sekä SHBG:lle, mikä siihen aikaan oli ainutlaatuinen. Nordiclab alkoi myös kehittää menetelmiä steroidi- ja kilpirauhashormonien määrityksiin Wallacin AutoDelfialle. Jouko Haapalahti oli toimitusjohtajana vuoteen 1982, kun hyvin menestynyt Nordiclab myytiin Farmos Diagnosticalle. FARMOS DIAGNOSTICA aloitti diagnostisten tuotteiden kehityksen ja valmistuksen 1974 Pekka Ahlströmin aloitteesta. Ensimmäinen tuote oli digoksiini-RIA, joka tuotiin markkinoille 1976 ja sen jälkeen kilpirauhas- ja steroidihormonien määritykseet. Tuotevalikoima laajeni, kun Farmos Diagnostica 1982 osti Nordiclabin. Haapalahti jatkoi tehtaanjohtajana Oulunsalossa, kunnes Farmos fuusioitiin Orionin kanssa ja Farmos Diagnostica yhdistettiin Orion Diagnosticaan. Haapalahti toimi Orion Diagnostican kehitysjohtajana, kunnes jäi eläkkeelle 2011. Tämän mahdollisti tiivis yhteistyö suomalaisten tutkijoiden kanssa. Jatkuu seuraavalla sivulla SUOMALAISTEN DIAGNOSTIIKKKAYRITYSTEN HISTORIASTA NYKYPÄIVÄÄN


MOODI | 2017 / No2
To see the actual publication please follow the link above