LABQUALITY DAYS 2017 Labquality Days esittää: ajankohtaista tietoa ja tunnettuja nimiä TEKSTI: HARRI LAITINEN JA MARJA HEIKKINEN MERKITYSTÄ ETSIMÄSSÄ – KONAISLAADUNHALLINNAN SOVELTAMINEN POSTANALYYTTISESSA VAIHEESSA 42 Moodi 1/2017 Dunja Rogić Laboratoriodiagnostiikan osasto, Yliopistollinen Keskussairaala, Zagreb, Kroatia Tunnettua väittämää "Laboratoriolääketieteen tulokset vaikuttavat 70 prosenttisesti kliiniseen päätöksentekoon“ mainitaan yhä vähemmän eri yhteyksissä. Nykyään tutkitaan enemmän spesifisiä tapauksia laboratorioammattilaisten ja kliinikoiden laboratoriotulosten tulkinnasta. Näillä tutkimuksilla tarkastellaan syvällisemmin, tulkitaanko testitulokset oikein kliinisessä kysymyksenasettelussa. Laadullisesti paras lopputulos postanalyyttisessä vaiheessa saavutetaan silloin, kun laboratorio- ja kliiniset ammmattilaiset toimivat läheisessä yhteistyössä. Tämä toimii hyvin spesifisten testien osalta, jolloin potilas voidaan arvioida yksilöllisesti. Se ei aina kuitenkaan ole mahdollista varsinkaan suurivolyymisissä tutkimuksissa. Nykyisin suuri osa laboratorioraporteista tuotetaan automaattisesti, vaikka laboratorion tietoinen pyrkimys on tuottaa muutakin kuin pelkkää analyyttistä laatua. Yksi keino kliinikoiden tulosten tulkinnan kehittämisessä on liittää tuloksiin kommentteja, ja suurissa laboratorioissa tämä tapahtuu käyttäen autovalidointia. Tuore IFCC:n kannanotto tarkastelee kyseisen mahdollisuuden hyötyjä ja haittoja. On selvää, että laboratorion tuottamien kommenttien tulee olla peräisin riittävän ammattitaidon omaavilta ammattilaisilta. Muussa tapauksessa kommentit voivat olla haitaksi tai jopa kliinisessä mielessä vaarallisia. Dunja Rogic kertoo esitelmässään lukuisia tapausselostuksia, missä kyseisen postanalyyttisen vaiheen tärkeys korostuu. Hän esiintyy aiheellaan In Quest of Making Sense – Implementation of TQM in Postanalytical Phase perjantaina 10.2. klo 14.45–15.30. POTILAAN TUTKIMUSPROSESSIN LAADUNHALLINTA Elvar Theodorsson Kliinisen kemian ja kliinisen sekä kokeellisen lääketieteen osasto, KLinköpingin yliopisto, Linköping, Ruotsi liinisen kemian tutkimusjärjestelmät ovat usein suurivolyymisiä ja monimuotoisia, ja ne käsittävät monia laboratorioita ja järjestelmiä. Potilaista otettavat näytteet tietyn analyytin suhteen tutkitaan useilla erilaisilla mittalaitteilla eri ajanjaksona diagnoosia tehtäessä tai hoitoketjun aikana. On ilmeistä, että metodien validointiin eri laboratorioissa liittyy haasteita, mutta tähän on harvoin kiinnitetty huomiota standardeissa ja akkreditoinnin arvioinneissa. Henkilökunta, toimitilat sekä erilaiset laboratorioon olennaisesti liittyvät prosessit, kuten vuorovaikutus asiakkaiden kanssa, vaikuttavat ratkaisevasti lopputulokseen koko analyysiketjussa. Erilaiset analyysijärjestelmät, reagenssit ja hyvät toimintatavat kehittyvät koko ajan, joten pre- ja postanalyyttiset vaiheet sekä kliininen tutkimusvaihe tulevat vaikuttamaan merkittävästi kokonaislaadun parantamisessa. Se edellyttää myös muutoksia laboratoriopalvelujen asiakkaiden asenteissa ja käyttäytymisessä. Lisäksi tarvitaan henkilöstön keskinäistä ja yhteistä ymmärrystä laadun tärkeyden ja merkityksen hahmottamisessa. Meidän tulee käyttää osaamistamme ja tervettä järkeä sekä uusia taitoja esimerkiksi liiketoiminnassa ja muutosjohtamisessa, jotta saavutamme yhdessä toivotun lopputuloksen. Elvar Theodorsson esiintyy aiheellaan Quality Management of the Total Examination Process perjantaina 10.2. klo 10–10.45.
Moodi No 1 | 2017
To see the actual publication please follow the link above