Page 16

Moodi No 1 | 2017

TULEVAISUUDEN LABORATORIO INTERNET OF HEALTHCARE – modernit tuulet terveydenhuollossa Näytteenoton apuna käytetään matkapuhelimia. JONNA PELANTI on diplomi-insinööri ja sairaalakemisti. Hän on työskennellyt Labqualityssa vuodesta 2010 tuotantojohtajana ja LabScalaprojektin omistajana. Ennen ilahdutti postilaatikkoon kolahtanut kirje tai postikortti. Sitten tuli sähköposti ja merkkipohjaiset tekstiviestit, ja nyt voit saada viestin värinänä ranteessa olevaan älykelloon tai jopa animoidun videon, kuvan tai käsinkirjoitetun viestin kännykkään. Teknistyminen näkyy kaikessa toiminnassamme. Melkein kaikilla on käytössään kännykkä, älypuhelin, tabletti tai kannettava tietokone, jossa käytetään sähköpostia tai sovelluksia. Tarjolla on erilaisia sovelluksia kaikenlaiseen kanssakäymiseen, tiedon jakamiseen, tiedon tarkasteluun, mittaamiseen ja tallentamiseen. Sosiaalisessa mediassa on ryhmiä kaikesta mahdollisesta, ja niitä seuraamalla saa suoraan omaan valittuun laitteeseen päivityksiä, kun jotain ryhmässä tapahtuu. Esineiden Internet, Internet of Things ja IoT ovat jo tuttuja käsitteitä ja ymmärrämme, että lähes kaikki laitteet on liitettävissä verkkoon ja niiden toimintaa, mitattuja suureita tai kuvaa voi tarkastella langattomasti esimerkiksi kännykän välityksellä. Monilla on kotonaan esimerkiksi etäohjattavat valot, etäluettavia mittareita, koodilla aukeavia ulko-ovia sekä erilaisia kameroita, joita voi seurata reaaliaikaisesti esimerkiksi kännykällä. Peukalosensorilla ovi auki liikuntaklubille Myös terveydenhuoltoala muuttuu. Trendinä on mitata ja seurata kaikkea, ja se on nykyään helppoa. On omia kotiin ostettavia mittauslaitteita, aktiivisuus- ja terveysmittareita, oman terveyden seurantaan suunniteltuja applikaatioita ja ohjelmia. Ihmiset ovat hurjan kiinnostuneita omasta hyvinvoinnistaan. Käytössä on niin kutsuttuja älytavaroita tai -vaatteita, wearables, kuten henkilökohtaisia sähköisiä muistuttajia (nouse ylös, liiku, älä istu niin pitkään, rentoudu, hengitä), omia kotimittareita, unen laadusta kertovia laitteita ja varmasti jatkossa erilaisia terveydentilaa mittaavia laitteita myös kotona. Painopiste siirtyy ehkä enemmän omaseurannan ja omahoidon puolelle. Tarjolla on monipuolisia terveyssovelluksia, joista näkee omia tietojaan. Palveluun voi liittää myös koko perheen ja seurata esimerkiksi rokotuksia, laboratoriotuloksia ja saada helposti konsultaatiota eri vaivoihin. Monilla on asennettuna puhelimeen 112–sovellus, joka auttaa hädän hetkellä paikantamalla suoraan ja ohjaamalla helposti stressaavassa tilanteessa toimimaan oikein. Nykyään on myös mahdollista teetättää itsestään nettigeenitesti, jossa tulkitaan omia sairausriskejä ja geneettistä alkuperää. Geenitestejä tehdään paljon myös sairaanhoidossa. Datamäärät näissä mittauksissa ovat suuria; ongelmaksi muodostuukin, miten näitä datamääriä tulkitaan, tallennetaan ja muokataan sellaiseen muotoon, että ne ovat kliinikoiden tulkittavissa ja hyödynnettävissä potilaan hoitoon. Tulevaisuudessa meillä monella on niin sanottuja smart implantteja, jossa lähialueelta etäluettava NFC-sensori asennetaan peukalon ja etusormen väliin. Laitteeseen voi lisätä erilaisia toiminnallisuuksia kotioven avaamisesta liikuntaklubin jäsenkorttiin. Implantteja on jo nyt käytössä, mutta toistaiseksi vain moderneista sovelluksista innostuneilla pioneereilla. Implantteja käytetään myös lääkeaineiden annosteluun. Tarjolla on esimerkiksi vuosia ihon alla pysyvä keltarauhashormonia vapauttava käsivarteen laitettava implantti. Mahtavia mahdollisuuksia on myös diabeteksen hoitoon tarkoitetuilla implanteilla, jotka mittaavat elimistön glukoosipitoisuutta vähentäen näin ylimääräisiä neulapistoja kontrollointia varten. Myös itse insuliinin annostukseen on jo olemassa testauksessa olevia elimistön sisäisiä älylaitteita. Google on kehittänyt piilolinssejä, jotka tekevät mittauksia kyynelnesteestä ja niitä kehitetään edelleen. Mahdollinen elimistön epätasapaino voisi näkyä esimerkiksi valona piilolinssin nurkassa. Laboratorion internet ja Big Data Laboratoriomaailma on seurannut tätä muutosta ja digitalisoituu. Nykyaikainen laboratorio nojautuu voimakkaasti laboratoriojärjestelmiin ja muuhun tietotekniikkaan. IT on vastuussa siitä, että järjestelmät toimivat, tilaukset ja tulokset siirtyvät jouhevasti eri järjestelmien välillä tilaajasta ja vastaanottajasta riippuen. Laboratorion IT-järjestelmät ovat integroituneet jo useisiin eri järjestelmiin. KUVA: JONNA PELANTI (IOT NORDIC -TAPAHTUMA 4 / 2016) 16 Moodi 1/2017 Haasteena on se, että on olemassa niin monia hyviä erilaisia vaihtoehtoja ja ohjelmia. Mutta kuinka nämä kaikki saadaan keskustelemaan toistensa kanssa?


Moodi No 1 | 2017
To see the actual publication please follow the link above