x Difference between the best and worst performing region 6/2016 Moodi 35 Ehdotettu sote-malli antaa tähän periaatteessa enemmän mahdollisuuksia: uusille sote-alueille annetaan täysi järjestämisvastuu ja siirrytään monikanavaisesta rahoitusmallista yksikanavaiseen rahoitukseen. Käytännössä sote-alueen tehtävä kuitenkin samalla hankaloituu tuottajakentän pirstaloituessa. Pirstaloituminen tapahtuu, kun siirrytään yhden julkisen tuottajan mallista malliin, jossa voi olla monia erilaisia tuottajia: yksityisiä, julkisia tai kolmannen sektorin. Eräs perusongelma suomalaisessa terveydenhuollossa on se, että täällä korvauksia maksetaan edelleen toimintojen määrän eikä tuloksen mukaan. Palvelutuottajat saavat sitä enemmän rahaa mitä enemmän tuottavat palveluita. Sen sijaan Suomessa pitäisi ehdottomasti siirtyä malliin, jossa rahaa jaetaan terveydenhuollon mitattujen tulosten perusteella. Sote-uudistuksessa tällaisia vaihtoehtoja on ehdotettu etenkin valinnanvapauden korvausmekanismiksi. Kolme sairautta, 1 500 turhaa kuolemaa Suomessa terveydenhuollon laatuerot eri alueiden ja sairaaloiden ovat kestämättömän suuret. Pelkästään aivohalvaukseen, sydäninfarktiin ja lantionmurtumiin liittyviä kuolemia voitaisiin välttää 1 500 vuosittain, jos kaikki Suomen alueet suoriutuisivat niiden hoidosta yhtä hyvin kuin parhaat sairaalat. Jo näiden kolmen potilasryhmän suorissa hoitokustannuksissa säästöjä kertyisi jopa 500–900 miljoonaa euroa. Arvoperusteinen terveydenhoito voisi pelastaa vuosittain satojen suomalaisten hengen, parantaisi hoidon laatua ja toisi satojen miljoonien eurojen säästöt. Kun katsotaan suomalaista terveydenhoitoa Pelkästään aivohalvaukseen, sydäninfarktiin ja lantionmurtumiin liittyviä kuolemia voitaisiin välttää 1 500 vuosittain. kokonaisuutena, puhutaan miljardiluokan säästöistä. Niihin voidaan päästä hoidon laatua parantamalla, ei sitä karsimalla. Huomionarvoista on se, että paremman laadun ja korkeampien kustannusten välillä ei ole yhteyttä. Hyvä vaikuttavuus voidaan saavuttaa alhaisemmilla kustannuksilla. Arvoon perustuva ajattelu ja terveysjohtaminen pitäisi ottaa käyttöön Suomessa osana sote-uudistusta. Ilman laatujohtamista sote jää vajaaksi. Tarvitaan kansallinen strategia, toimenpideohjelma ja tulosten seuraamiseksi kansalliset vaikuttavuus- ja kustannustehokkuusmittarit. Keskeistä on vaikuttavuustietojen jakaminen ja hoitoketjujen koordinointi. Toisin kuin nyt, hoitojen vaikuttavuus- ja kustannustehokkuustietoja tulisi voida jakaa avoimesti sekä terveydenhuollon ammattilaisille että kansalaisille. Terveydenhuollon korvausmallin pitäisi perustua enemmän saavutettuihin tuloksiin eli laatuun ja vaikuttavuuteen eikä suoritteiden määrään kuten nykyisin. Inspiraation lähteenä voi käyttää Ruotsia, joka vuodesta 2010 lähtien vain 30 miljoonaa euroa investoimalla on aikaansaanut kunnioitusta herättävän, yli sadan taudin rekisterin hoitojen vaikuttavuudesta ja kustannuksista. Ruotsalaiset myös kokeilevat erilaisia arvopohjaisia terveydenhuollon korvausmalleja. Jo nyt Ruotsissa on Copyright © 2014 by The Boston Consulting Group, Inc. All rights reserved. Large variation in outcomes and costs between regions 5% 10% 15% Average First and third quartiles Region 4.0x 4.9x 2% 4% 6% 8% 10% 12% 14% 2% 4% 6% 8% 10% 5% 10% 15% 20% 2.7x 5% 10% 15% 20% Stroke 28-day mortality (2013) Acute Myocardial Infarction 30-day mortality (2013) Hip fracture 30-day mortality (2013) 6.0x Pre-term birth 30-day mortality (2007- 2009 & ERVA-regions) Hip replacement Revisit within 42 days (2011) 2.4x Sources: PERFECT project; BCG analysis. Note: The chart shows the standardized mortality rate (or, in the case of hip replacement, the hospital revisit rate) in each region for all patients in the given year suffering from the listed medical condition or undergoing the listed surgical procedure. All data is risk adjusted based on age, gender, and other relevant factors specific to the various conditions or procedures. nähtävissä suuria vaikutuksia hoidon laatuun sekä ennen kaikkea laatuerojen pienenemistä eri palveluntuottajien ja alueiden välillä. Suomessakaan ei ole liian myöhäistä kääntää kehityksen suuntaa. Sote-uudistus pitäisi nähdä suurena mahdollisuutena, jonka ansiosta Suomi voi ottaa jättiläisen askelia ja kiriä kiinni vertailumaita terveydenhuollon laadussa ja tuloksissa. Sote-uudistuksessa voidaan ottaa käyttöön terveydenhuollon kansallinen ohjaus ja – jos asiat tehdään oikein – määritellään kansalliset standardit, mittarit ja päätöksenteon tukijärjestelmä sekä vaatimukset tiedon läpinäkyvyydelle ja palveluiden laadulle. Tavoitteena pitäisi olla terveydenhuollon korvausjärjestelmä, joka motivoi korkeampaan palveluiden laatuun. Silti monta avoinna olevaa asiaa on vielä ratkaistava – ehdotettu sote-malli ei nykyisenlaisena istu suomalaiseen terveydenhuoltoon. Arvopohjaisella mallilla Suomi ratkaisisi kerralla terveydenhoidon suurimmat ja polttavimmat ongelmat.
Moodi No 6 | 2016
To see the actual publication please follow the link above