6/2016 Moodi 27 keesta, kudospalasta esim. haavauman ympäriltä tai selkäytimestä (-TrypNa) tai parasiittejä voidaan rikastaa EDTA-verestä (B -Tryp-O), mutta nämä tutkimukset kuuluvat erikoislaboratorion tehtäviksi. Vasta-ainetutkimuksesta voi myös olla apua trypanosomiaasia epäiltäessä. Toisintokuume eli Borrelia – bakteerit verenkierrossa Puutiaisten levittämän Lymen borrelioosin lisäksi on olemassa toinen ryhmä borrelioita, ns. toisintokuumeborreliat5. Näitä borrelioita levittävät vaatetäit (B. recurrentis) tai pehmeäkuoriset punkit suvusta Ornithodoros. Jälkimmäisiä toisintokuumeborrelioita on useita eri lajeja, kuten esimerkiksi B. hermsii, B. duttonii ja B. crocidurae. Vaatetäiden levittämää muotoa esiintyy nykyisin lähinnä epidemioina hyvin köyhillä alueilla esim. Etiopiassa ja Sudanissa, kun taas punkkien levittämää muotoa laikuittaisesti ympäri maailmaa. Toisintokuumeborreliat pystyvät lisääntymään verenkierrossa ja aiheuttavat kuumeisen yleisinfektion. Tyypillistä on bakteereiden häviäminen verenkierrosta ja palaaminen uudestaan pinta-antigeenien vaihduttua, mistä on syntynyt taudin nimikin. Suomessa toisintokuumetapauksia on harvoin. Infektiota epäiltäessä pyydettävä tutkimus on B -BorecVr, mikä on käytännössä veren paksupisara- ja sivelyvalmisteen mikroskopointi. Eli korkkiruuvimainen borrelia bakteeri on mahdollinen nähdä veren sivelyvalmisteessa sivulöydöksenä esimerkiksi malariaa epäiltäessä. Hoikat, kiemuraiset bakteerit ovat punasolujen ulkopuolella (Kuva 2D) ja usein niitä on monta kietoutuneena toisiinsa. Hämäävintä toisintokuumeborrelioiden mikroskopoinnissa on varmaankin se, että vaikka tunnistaa, että näytteessä on jotain ylimääräistä, borrelia ei muistu mieleen mahdollisena sivulöydöksenä. Babesiat Babesia on eläinten malaria, jota esiintyy etenkin nautaeläimissä, mutta myös koirissa, hevosissa ja jyrsijöissä. Babesioita levittävät Ixodes puutiaiset, ja Suomessakin esiintyy naudoilla babesian aiheuttamaa punatautia. Ihmistapaukset ovat harvinaisia ja esiintyvät immuunipuutteisilla henkilöillä, mutta esim. Venäjältä tiedetään muutamia kymmeniä tapauksia ja Suomestakin yksi6. Babesia-parasiitit ovat veren sivelynäytteessä punasolun sisällä ja ne muistuttavat jonkin verran malariaa (Kuva 2B). Samat mikroskopoinnin säännöt koskevat babesioosia ja malariaa: keskitytään punasolun sisäisiin rakenteisiin, jotka ovat säännönmukaisia. Usein babesiassa on useita renkaita yhdessä punasolussa tai ne ovat ns. Maltan-ristin muodostelmassa. Malariadiagnostiikan porrastus ja nyrkkisääntö Malariatutkimus on aina päivystystutkimus, eli näyte tulee tutkia välittömästi ottamisen jälkeen. Nyrkkisääntönä diagnostiikassa on, että oireilevalla malariaendeemiseltä alueelta saapuneella potilaalla on malaria kunnes toisin todistetaan. Mikäli näytettä ei ole mahdollista tutkia, tulee potilas lähettää jatkohoitopaikkaan, jossa näyte tutkitaan. Malarianäytteen kanssa ei voida odottaa seuraavaan aamuun, jolloin esim. laboratorio aukeaa tai kunnes näyte on lähetetty erikoislaboratorioon. Muut löydökset Kaikki muut mahdolliset sivelyvalmisteen löydökset ovat patogeenisia, jotka raportoidaan lähettäjälle. Koska niiden aiheuttama tauti ei ole malarian tavoin akuutisti hengenvaarallinen, tuloksen vastaaminen normaalissa päiväjärjestyksessä riittää. Toisaalta muut löydökset ovat Suomen oloissa niin harvinaisia, että soittaminen tuloksesta lähettävään yksikköön on tarkoituksenmukaista. Aina myös kannattaa lähettää näyte varmennettavaksi erikoislaboratorioon. Antigeeninosoitus ja PCR apuna? Malariadiagnostiikkaan on useilla valmistajilla antigeeninosoituspikatestejä, jotka ovat käyttökelpoisia apulaisia etenkin sellaisissa laboratorioissa, joissa näytteitä tutkitaan harvoin. Pikatesti tehdään EDTA-verestä, joten tämä liukoinen näyte on muistettava pyytää erikseen, mikäli on pyydetty malarian osoitukseen sively- ja paksupisaravalmisteet. Tulos voi olla muotoa positiivinen/negatiivinen tai antaa lajinimen riippuen käytettävästä kitistä. Koska testien herkkyys ja tarkkuus vaihtelee, ja etenkin, koska on havaintoja siitä, että antigeeninosoitus-testi voi antaa väärän negatiivisen tuloksen erittäin runsaissa parasitemioissa, ei antigeeninosoitusta suositella käytettäväksi ainoana menetelmänä malariadiagnostiikassa. Aina tulee mikroskopoida sivelyvalmistetta vähintään muutamia minuutteja erittäin runsaiden positiivisten löydösten havaitsemiseksi. Myös positiivinen antigeeninosoituslöydös tulee varmentaa mikroskopoimalla. On myös muistettava, että jo hoidetuilla potilailla saattaa antigeenin osoitus olla positiivinen, mikä on luonnollista, mutta saattaa herättää hämmentyneitä kyselyjä. PCR on erittäin hyvä menetelmä etenkin hyvin niukkojen ja tuplainfektioiden havaitsemiseen ja varmistamiseen. Suomessa menetelmää käytetään ainakin HUSLABin parasitologian yksikössä. Ensisijainen analyysi malariadiagnostiikkaan se ei ainakaan vielä ole. Kokenut mikroskopoija on huomattavasti nopeampi kuin PCR normaaliparasitemiaisten infektioiden diagnostiikassa. Sivelyvalmisteen mikroskopoijan lyhyt oppimäärä Tarkista, että sivelyvalmiste on riittävän suurella alueella, toisesta päästä riittävän ohut ja että se on värjäytynyt kunnolla. Kierrä lasi Taulukko 1. Malariaplasmodien tyypillisiä piirteitä. PIIRRE P. FALCIPARUM P. VIVAX P. OVALE P. MALARIAE Punasolun koko normaali 1.5 – 2x suurentunut osassa suurentunut osassa pienentynyt Punasolu ovaali ei ei kyllä ei Maurerin pilkut joskus ei ei ei Schüff nerin pilkut ei usein yleensä ei Perifeerisessä veressä renkaita, kaikkia kaikkia nähtävät parasiitin muodot gametosyyttejä muotoja muotoja kaikkia muotoja, renkaat harvinaisempia Useita rengasmuotoja yhdessä punasolussa kyllä harvoin ei ei Trofotsoiittimuoto laaja/ ameebamainen ei kyllä kyllä kyllä Accole-muotoja (rengas punasolun pinnalla) kyllä harvoin ei ei Trofotsoiitilla vyömuotoja ei ei ei kyllä Gametosyytti kyllä ei ei ei banaaninmuotoinen Merotsoiittien määrä skitsontissa 8-24 12-24 8-12 6-12 Jatkuu seuraavalla sivulla
Moodi No 6 | 2016
To see the actual publication please follow the link above