6/2016 Moodi 17 TEEMA: HEMATOLOGIA Suuressa verikeskuksessa hätätilanteet ovat rutiinia TEKSTI JA KUVAT: JARKKO IHALAINEN Verikeskustoiminta on laboratorio- työtä, jossa vaikutetaan suoraan potilaan hoitoon. Yleensä ottaen rauhallisuus, moninkertainen tarkastaminen ja valmisteiden käytön optimointi ovat toiminnalle luonteenomaisia. Toisaalta verikeskus on paikka, johon kliinisten hätätilanteiden kiire laboratoriossa kohdistuu voimakkaana. Tornilta verivalmisteita pitkin pääkaupunkia Meilahden sairaalan verikeskus on alueellisen verensiirtoverkoston solmukohta. Verta lähetetään kaikkien Meilahden alueen sairaaloiden ohella kotisairaalahoitoon sekä muihin HUSalueen sairaaloihin. Eräs vakioreitti ulottuu Malmin sairaalaan noin viidentoista kilometrin päähän. Meilahden verikeskus huolehtii hätäverien kierrätyksestä, jotta valmisteet eivät vanhene käyttämättä. Verikeskuksen laboratorio verivarastoineen on yllättävän pieni ja vaatimaton sopukka Meilahden sairaalan päärakennuksen eli ”Hiltonin” juurella. Kiireellisiä verentarpeita varten on verikaappeja hätäverineen Naistenklinikalla, Malmin sairaalassa ja Kirurgisessa sairaalassa. Lastenklinikkakin on haastatteluhetkellä pian saamassa omansa. Veri kulkee Meilahden alueella putkipostin ja lähettien voimin, ja pitemmälle se kuljetetaan HUSin autoilla tai taksilla. Hätätapauksissa luotetaan ihmistyöhön: Meilahden alueella kiireelliset valmisteet saa matkaansa lähetti ja kauemmaksi vie taksi. Bioanalyytikot Rauni Lampinen ja Anna- Liisa Hemminki kertovat, että Meilahden verikeskuksen aamuvuorossa on viidestä seitsemään työntekijää; illassa kolme ja yöllä vielä yksi, joka tarvittaessa saa kollegan apuun päivystyslaboratoriosta. Iltavuoron vahvuutta on hiljattain lisätty, ja yövuoroonkin on tulossa toinen työntekijä. – Työmäärä on meillä merkittävästi lisääntynyt, kun Tornisairaalan remontti on valmistunut. Nyt yksin Meilahden sairaalassa on 18 leikkaussalia, Anna-Liisa kertoo. Kiiretilanteet kuuluvat työhön Rauni Lampisen mukaan kiiretilanteita tulee vastaan lähes joka päivä, varsinkin iltaisin. Joskus verikeskukseen tarvitaan lisätyövoimaa jopa vapaalla olevista työtovereista. Silloin katsellaan työvuorolistaa ja pohditaan, keitä kannattaisi kutsua töihin. Odottamattomia hätätilanteita ovat Raunin ja Anna-Liisan mukaan esimerkiksi synnytyksien komplikaatiot, puhjenneet aortta aneurysmat sekä puukotukset ja ampumavammat. Meilahden erityispiirre ovat elinsiirrot, joissa verentarve voi olla melkoinen. – Hiljattain eräässä maksansiirrossa tarvittiin 46 punasoluyksikköä ja 47 jääplasmaa, Rauni muistelee. Tavallisesti maksa saadaan siirrettyä noin kahdenkymmenen punasoluyksikön kulutuksella. Raunin mukaan Meilahdessa käynnistetään MTP (massive transfusion protocol) osapuilleen kerran viikossa. HUSin verikeskuksissa käytetään kahden solun vasta-aineseulontaa ja tehdään sopivuuskokeet kaikista yksiköistä. – Kiire tulee toden teolla erityisesti silloin, jos on tekemässä sopivuuskokeita kahdelle kymmenelle yksikölle ja yksi niistä ei sovi. Meilahdessa tehdään myös vasta-ainetunnistuksia, jotka sitovat työntekijän pitkäksi aikaa. Meilahden sairaalassa on kyllä olemassa automaatiolaitteistoakin, mutta se soveltuu parhaiten ennalta suunniteltuun toimintaan. – Kiireelliset sopivuuskokeet pipetoimme käsin, koska se on nopeampaa, haastateltavani kertovat. Kaikkein kiireellisimmissä tilanteissa joudutaan joskus toimittamaan valmisteita jopa ennen sopivuuskokeiden valmistumista. Tarvittaessa päivystysaikana hyödynnetään myös Veripalvelun laboratoriota. Meilahden punasoluvarastot ovat sen verran mittavat, että suurin osa kiiretilanteista saadaan hoidettua ilman tilauksia Veripalvelusta. – Trombosyyttejä toki saatamme tarvita ja pyrimme myös optimoimaan verenkäyttöä: jos runsaasti vuotava potilas on vaikkapa B-positiivista veriryhmää, tilaamme tilanteen pitkittyessä ryhmänmukaisia valmisteita mieluummin kuin käytämme O-ryhmää, kertoo Anna-Liisa. Suuressa verikeskuksessa kiiretilanteet ovat rutiinia ja niihin suhtaudutaan osana työtä. – Mitään varsinaista jälkipuintia meillä ei hätätilanteissa ole, mutta toki asioista keskustellaan työvuoron päätyttyä. Yleensä emme saa klinikan suunnalta paljonkaan tietoa potilaan myöhemmistä vaiheista tai selviytymisestä, mutta jatkotilauksista toki voi päätellä jotain, Anna-Liisa ja Rauni tiivistävät. Pikkusairaalan tunnelmaa Suomen johtavassa tapaturmakeskuksessa Töölön sairaalan verikeskus sijaitsee laboratorion käytävän perällä ja sulautuu muuhun laboratorioon varsin saumattomasti. Samalla tavalla myös verikeskuksessa työskentelevät kaikki Töölön sairaalan laboratorion 21 bioanalyytikkoa. Yleensä yksi kerrallaan kantaa vastuun verivalmistetoimituksista. Kysyn apulaisosastonhoitaja Ismo Rokalta ja bioanalyytikko Niina Kalliomäeltä laboratorion automaatioasteesta ja kuulen, että tänään vuorossa ovat ”Ismo-automaatti sekä Niina-automaatti”. Toisin sanoen Töölössä ei ole veriryhmäautomaatiota. Meilahdesta poiketen Töölön verikeskus palvelee vain samassa rakennuskompleksissa sijaitsevia klinikoita. Näihin kuuluvat Tapaturma asema, plastiikkakirurgia ja neurokirurgia, joten haastavia operaatioita riittää. Myös veritoimituksiin vaikuttaa liittyvän ajoittain vauhtia, mutta ei vaarallisia tilanteita – ainakaan laboratorion suunnalta. Töölössä otettiin myös käyttöön MTP-protokolla joitain vuosia sitten. – Silloin meillä oli oikein paha talvi, monia isoja kolareita ja paljon loukkaantuneita, Ismo ja Niina muistelevat. Massiiviverensiirtoprotokollan lisäksi Töölössä on käytössä katastrofiohje, jonka toimintatavat haastateltavieni mukaan eroavat jonkin verran MTP-protokollasta. MTP-protokollan käynnistämisessä on hieman erilaisia toimintatapoja; joskus halutaan ensin vain punasolut, ja vasta seurannan jälkeen päätetään jatkosta. MTP-protokollan käynnistykset kirjataan sinikantiseen vihkoon, joita Ismon pikaisen arvion mukaan tulee noin sata vuodessa. Itsetuhoisuus pahentaa vammoja Graaveimmista vammoista saadaan jo ambulanssista ennakkoilmoitus, jonka perusteella verikeskuskin voi aloittaa varautumisen potilaan vastaanottoon. Myös Ismo oli mukana laatimassa MTP-ohjetta ja on yleisesti ottaen tyytyväinen siihen. Jatkuu seuraavalla sivulla
Moodi No 6 | 2016
To see the actual publication please follow the link above