AJANKOHTA I S TA 16 Moodi 1/2013 TEEMA: K L I I N I N E N K E M I A Allergian in vitro –diagnostiikka Uusi tieto muuttaa hoitokäytäntöjä LEENA RIITTINEN Kirjoittaja on sairaalakemisti HUSLABissa, jossa hän Vvastaa mm. allergiatutkimuksista. iimeisen viidentoista vuoden aikana on tapahtunut valtava mullistus allergioiden hoidossa ja diagnostiikassa. Vuonna 2003 julkaistussa kirjassa neuvottiin allergikkoja: ”Jos olet saanut oireita maa-pähkinästä tai sitä sisältävistä tuotteista, niitä on visusti varottava. Lue tuoteselos-teet, koska maapähkinää voi olla yllättävis-sä tuotteissa. Viisasta on myös varoa muita pähkinöitä, vaikka maapähkinä ei ole niil-le suoraan sukua… Ota kuitenkin rauhalli-sesti, vakavat reaktiot ovat varsin harvinai-sia.” (1) Lisääntynyt tieto allergisia reaktiota ai-heuttavista molekyyleistä ja niiden luon-teesta on muuttanut sitä tapaa, miten aller-giaa aiheuttaviin aineisiin tulee suhtautua. Kansallisen allergiaohjelman 2008 – 2018 (2) eräänä tavoitteena on väestön sie-tokyvyn lisääminen allergeeneille. Tässä ai-kaisempi käsitys mahdollisimman tarkasta allergeenien välttämisestä on muuttunut enemmän siedättämisen suuntaan. Nykyisin analytiikassa, tarpeen niin vaa-tiessa, mitataan yksittäisiä molekyylejä, ei-kä niinkään esimerkiksi kokonaisista maa-pähkinöistä tehtyä molekyylien seosta. Molekyylien kirjo on laaja. Toiset voivat ai-heuttaa anafylaktisen reaktion, vaikka ruo-kaa olisi kuumennettu. Toiset sen sijaan aiheuttavat tuoreena lieviä oireita, mutta kuumennus tuhoaa allergisoivan ominai-suuden. (3) Komponenttitutkimukset Lyhyenä muistisääntönä voisi pitää mole-kyylien (komponenttien) jakoa kolmeen ryhmään: Stabiilit komponentit kestävät kuumennusta ja voivat aiheuttaa vakavia allergisia reaktioita. Labiilit komponentit aiheuttavat yleensä vain paikallisia reak-tiota esim. limakalvo-oireita. Kuumennus ruokaa kypsentäessä tuhoaa allergisen vai-kutuksen. Kolmantena ryhmänä ovat ris-tireagoivat allergeenit. Ne koostuvat mo-lekyyleistä, joiden aminohapposekvens-seissä on samankaltaisuutta esimerkiksi eri kasveissa. Nämä aiheuttavat testeissä risti-reaktiota ja voivat johtaa harhaan etsittäes-sä allergian syytä. Yleensä näille herkisty-minen ei aiheuta vakavia allergiaoireita. Tärkeää onkin löytää ne potilaat, joiden al-tistuminen allergeenille aiheuttaa vakavia oireita. Komponenttien nimet koostuvat yhdis-telmästä: kolme kirjainta, yksi kirjain ja yk-si numero. Kirjaimet tulevat kasvin tai eläi-men latinalaisesta nimestä ja numero on juokseva numero, joka viittaa molekyylin löytämisjärjestykseen. Numero ei korreloi komponentin aiheuttamien oireiden vaka-vuuteen. Esimerkkinä Gal d 1 = Gallus do-mesticus, ensimmäisenä löydetty kanape-räinen allergeeni. (3) Uudistettava nimikkeistö Aikaisemmin tutkimusten nimistä oli vai-kea tietää, tarkoitettiinko eläinperäisissä allergeeneissa esimerkiksi lihaa vai epitee-liä tai kasviperäisissä tutkimuksissa kasvin syötävää osaa vai siitepölyä. Parhaillaan la-boratoriot ovat muuttamassa nimikkeistö-jään uuden suosituksen mukaiseksi. Jot-kut uusista lyhenteistä on jo hyväksyttyinä kuntaliiton nimikkeistössä. Jatkossa pyytä-vän kliinikon on helpompi tunnistaa pyyn-nöt. S –SikaliE tarkoittaa IgE-luokan sianli-havasta- ainetutkimusta ja S –SikaepE puo-lestaan kohdistuu sian ihon epiteeliä koh-taan. Lyhenteen osana olevat kirjainyhdis-telmät tarkoittavat seuraavaa: ep=epiteeli, hi=hilse, hö=höyhenet, se=seerumi, sp=sii-tepöly, ul=ulosta ja vi=virtsa. Lisäksi ryh-mä- tutkimusten lyhenteessä on aina Ry ja erittelytutkimuksissa Er. (4) Perinteisiä pyyntökäytäntöjä Seulontatutkimuksissa käytetään an-tigeeninä useamman antigeenin seos-ta. Seoksen voivat muodostaa esimerkik-si turska, maapähkinä, maito, munanval-kuainen, soija ja vehnäjauho. Mikäli tulos olisi positiivinen, vastaus olisi ainoastaan numeerinen, mutta epäselväksi jäisi, mi-tä komponenttia vastaan potilaan IgE-vas-ta- aineet ovat muodostuneet. Positiivises-sa tapauksessa potilas on kutsuttava uu-delleen näytteenottoon tai jo otetusta näyt-teestä on pyydettävä lisäpyyntönä seulan sisältämät yksittäiset allergeenit. Kumpi-kin tapa aiheuttaa ylimääräistä vaivaa – jo-ko potilaalle tai laboratoriolle. Erittelytutkimuksien teko alkaa labora-toriossa samalla tavalla kuin seulontatut-kimuksissa. Mikäli tulos on negatiivinen, tulokseksi vastataan seulonnan tulos. Po-sitiivisessa tapauksessa jatketaan ilman eri pyyntöä erittelyosuudella, jossa annetaan numeeriset tulokset erittelyn antigeeneil-le (esimerkissä turska, maapähkinä, mai-to, munanvalkuainen, soija ja vehnäjauho). Kun kliinikolla on näkemys siitä, mikä todennäköisesti on aiheuttanut allergisen reaktion, hän voi pyytää tutkimuksia myös yksittäin. Aikaisemmin maapähkinän ai-heuttaman allergisen reaktion jälkeen klii-nikko olisi pyytänyt IgE-testin maapähki-nälle ja ehkäpä muillekin pähkinöille. Nyt hän tilaisi todennäköisesti IgE-vasta-aine-testin maapähkinälle ja lisäksi maapähki-nän komponenttitestejä selvittääkseen al- 104 Moodi 3-4/2016
Moodi No 3-4 | 2016
To see the actual publication please follow the link above