40 Moodi 1/2016 TEEMA: P R EANALY T I I K KA Brain to brain quality, total process quality: Laadun fokus nyt preanalytiikassa SUOMALAISET KÄYTÄNNÖT ON KARTOITETTAVA, JA LUOTAVA SUOSITUKSET YHTENÄISTEN TOIMINTA- TAPOJEN AIKAAN- SAAMISEKSI. JONNA PELANTI Kirjoittaja on Labqualityn tuotantojohtaja. VIIMEISEN PARIN vuoden aikana ei ole järjestetty kliinisen laboratorioalan kongressia tai koulutustapahtumaa, jossa ei olisi puhuttu koko prosessin kattavasta laadusta. Kokonaisprosessin laadun tarkastelemiseen kannustaa ISO 15189:2012 -standardi, joka vaatii, että laboratorioiden tulee varmistaa koko laboratoriotutkimusprosessinsa laatu. Varsinkin preanalytiikan laadusta on puhuttu Euroopassa jo vuosia. Portugalin Portossa järjestettiin maaliskuussa kolmas pelkkään preanalytiikkaan keskittyvä kongressi, 3rd EFLM-BD European Conference on Preanalytical Phase, jonka annista kerrottiin Moodin vuoden 2015 numerossa 3. Myös Labqualityn preanalytiikan kierrokset olivat kongressissa esillä sekä esityksissä että omassa posterissamme. Kongressissa ilmeni, että varsinaisia preanalytiikkaan keskittyviä ulkoisen laadunarvioinnin kierroksia vielä hyvin vähän, joten Labqualityn jo kolmatta vuotta pyörivät kierrokset ovat lajissaan uraauurtavia. LABQUALITY ALOITTI preanalytiikkaan suunnatut ulkoisen laadunarvioinnin kierroksensa vuonna 2014. Kierrokset ovat olleet opetuksellisia ja sisältäneet tapauskuvauksia, jotka on esitetty tekstinä, kuvina tai videomateriaalina. Osallistujien tehtävänä on ollut ilmoittaa löytämänsä preanalyyttiset virheet. Välillä yhteen tapauskuvaukseen on piilotettu useampia virheitä, välillä tapaukseen ei ole sisältynyt virheitä lainkaan. Osallistujien tulee oivaltaa sekin, että kaikki on tehty oikein. Kierrosten osallistujamäärät ovat nousseet vuosi vuodelta, mikä selittyy osin sillä, että kierroksiin vastaaminen on tehty mahdollisimman asiakasystävälliseksi: kierroksilla on käytössä elektroniset tuloslomakkeet, ja jokainen tilattu osallistuminen oikeuttaa antamaan viisi yksilöityä vastausta esimerkiksi eri henkilöiltä tai eri ammattiryhmiin kuuluvilta. Vastaukset käsitellään ja luokitellaan ammattiryhmäkohtaisesti. Jokainen osallistunut saa oman raporttinsa, josta suoriutumisen voi tarkistaa. Kuluvana vuonna aiomme tehdä raporteista vielä entistä parempia ja visuaalisempia samalla, kun niiden raportointi siirtyy LabScalaan. Kierroksillamme on asiantuntijoina arvostettuja oman alansa huippuosaajia: Markku Koskela (mikrobiologia), Elina Porkkala-Sarataho ja Virpi Turpeinen (näytteenotto ja POC) sekä Ana-Maria Simundic (kliininen kemia ja verikaasulaitteet). EUROOPAN LABORATORIOLÄÄKETIETEEN ja kliinisen kemian yhdistyksellä (EFLM) on oma, erittäin aktiivinen preanalytiikan työryhmänsä. Sen tavoitteena on lisätä ymmärrystä preanalyyttisen vaiheen laadunhallinnan tärkeydestä, selvittää kyselyiden kautta nykyisiä toimintatapoja, innovoida uusia tekemisen malleja ja laatia niistä suosituksia. Ryhmä julkaisee aktiivisesti artikkeleita ja järjestää erilaisia koulutustilaisuuksia preanalyyttisestä vaiheesta ja siihen liittyvistä asioista. Toiminnasta saa tietoa internetistä (www.eflm.eu/index.php/ wg-preanalytical-phase.html). Osa koulutuksista on e-seminaareja, joihin voi osallistua missä vain. Tiedon koulutuksista saa liittymällä EFLM:n sähköpostilistalle, jonka linkki löytyy organisaation internetsivujen oikeasta ylänurkasta (http://www.eflm. eu/). Myös Pohjoismaat, eli Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska, ovat aktivoituneet ja perustaneet oman pohjoismaisen preanalytiikan ryhmänsä, jossa edustan maatamme Suomen Kliinisen Kemian Yhdistyksen (SKKY) valtuuttamana. Ryhmän aikeena on selvittää tämänhetkisiä pohjoismaisia preanalytiikan käytäntöjä, ehdottaa alueen laboratorioihin sopivia yhteisiä käy- »Jollei virheitä kirjata systemaattisesti, niiden laatua ja määrää on mahdoton seurata.» 36 Moodi 1/2016 ISTOCKPHOTO Potilasohjeissa kerrotaan muun muassa, miten ruokailla ja liikkua ennen näytteenottoon menoa.
Moodi No1 | 2016
To see the actual publication please follow the link above