22 Moodi 1/2016 TEEMA: P R EANALY T I I K KA ta preanalytiikkaan liittyvää laatua (Plebani et al. 2011; Plebani et al. 2013; Plebani et al. 2014). Standardi SFS-EN ISO 15189 myös osaltaan vaatii rekisteröimään ja seuraamaan näitä laatuindikaattoreita. Laatuindikaattoreita voidaan LIS:in avulla seurata automatisoidusti ja reaaliaikaisesti. Määrittelemällä indikaattoreille tavoiterajat voidaan preanalyyttisten poikkeamien syyt selvittää ja korjaavilla toimenpiteillä estää uusien poikkeamien synty. Mikäli näytteenottoon, logistiikkaan, muihin preanalyyttisiin poikkeamiin tai hälytyksiin liittyviin laatuindikaattoreihin ei kiinnitetä huomiota, laboratorion laatu heikkenee, nostaen kokonaisvirheen osuutta. On ajateltu, että laboratorion virheistä jopa 60–70 % on seurausta preanalyyttisistä virheistä. Tämä sisältää muun muassa potilaan tunnistamiseen liittyvät virheet sekä virheelliset näyteastiat. Innovatiivisuutta mahdollisten uusien laatuindikaattorien osalta kaivataan, ja IFCC on perustanut työryhmän näiden parametrien kehittämiseksi (Sciacovelli & Plebani 2009; Sciacovelli et al. 2011). Suomessa kansallinen preanalytiikan työryhmä on työstämässä kyseisiä indikaattoreita. Näiden indikaattoreiden kansainvälinen ja kansallinen harmonisointi edesauttaisi laadun paranemista, kehittäisi laboratorion luotettavuutta ja sitä kautta suoraan vaikuttaisi potilaiden hoitoon. Plebani työryhmineen on julkaissut vuonna 2014 alustavan konsensuksen niistä indikaattoreista, joita laboratorioita kehotetaan seuraamaan (Plebani et al. 2014b). Näitä indikaattoreita ovat esimerkiksi virheellinen näytemäärä, virheellinen näytetyyppi, näytteen hemolysaatio tai näytteen kontaminaatio. Plebanin työryhmällä oli suuri määrä indikaattoreita, mutta on ehdotettu, että laboratorioilla olisi muutama pakollinen preanalyyttinen laatuindikaattori, joita jokainen laboratorio olisi velvoitettu seuraamaan ja raportoimaan, ja nämä indikaattorit olisivat kansainvälisellä tasolla yhtenäiset (Plebani et al. 2014c). SFS-EN ISO 15189 -STANDARDI edellyttää, että laboratorio seuraa laatua ulkoisilla laadunvarmistuskierroksilla kautta koko laboratorioprosessin, mukaan lukien siis myös pre- ja postanalyyttiset vaiheet. Labquality tarjoaa preanalytiikan kierroksia, joita voidaan käyttää täyttämään SFS-EN ISO 15189 -standardin asettamat vaatimukset. Parhaan mahdollisen hyödyn saaminen ulkoiselta kierrokselta kuitenkin edellyttää, että laboratorion preanalyyttiset prosessit on tarkasti kartoitettu, ja niitä seurataan. Laboratorion tulee myös perustaa järjestelmä mahdollisten virheiden havaitsemiseksi sekä ohjeistaa korjaavat toimenpiteet virheiden havainnoinnin jälkeen. Laboratoriolla tulisikin optimaalisesti olla selkeästi ohjeistettu järjestelmä ja ohjaus siihen, miten kliinikot tilaavat tutkimuksia niin, että ne vastaavat potilaan sen hetkistä tilaa ja kliinistä ongelmaa mahdollisimman kattavasti, mutta ohjaisivat hylkäämään ylimääräisiä tai turhia tutkimuksia (Baird 2014). Yksi mahdollisuus on määrittämää tilaaville yksiköille niiden tarpeet huomioivat testipaneelit. Myös tietojärjestelmiä voitaisiin hyödyntää turhien tutkimusten tilaamisen ehkäisemiseksi. Tästä voisi esimerkiksi ottaa kolesterolitutkimuksen, jonka määrittäminen useaan kertaan viikossa vain potilaan normaalia seurantaa varten on turhaa, eikä tuo potilaan hoidon kannalta oleellista kliinistä lisäinformaatiota. Tarpeeksi älykäs LIS voisi estää tämän ja ohjeistaa kliinikkoa tutkimukseen liittyvästä biologisesta variaatiosta. LIS voisi ilmaista kliinikolle myös kokonaisvirheen sisältäen preanalyyttiset virhelähteet, jolloin kliinikko pystyy varmistumaan, milloin kahden peräkkäisen tuloksen välinen ero on kliinisesti merkitsevä. LABORATORION JA tutkimusta tilaavien yksiköiden välisen yhteistyön merkitys kokonaisprosessissa on suuri. Yhteistyö ja kommunikaatio osastojen ja laboratorion välillä on tärkeää, sillä se on suoraviivaisin keino välttää ylimääräisistä tutkimuspyyntöjä (Janssens et al. 2014). Yhtä tärkeää on pyytävien yksikköjen tietoisuuden nostaminen laboratoriotulosten tulkinnasta, eli eri virhelähteiden ja niiden vaikutusten olemassaolon huomiointi laboratorioanalytiikan oleellisena osana. Suurin laboratorion virhelähde on preanalytiikassa, ja mikäli edes osa siinä esiintyvistä virheistä saataisiin korjattua, voidaan tällä panostuksella helposti vaikuttaa laboratoriotutkimuksen laatuun enemmän kuin vastaavalla panostuksella analytiikkaan on tällä hetkellä saavutettavissa. Preanalyyttisen laadun kehittyminen luo osaltaan suuret odotukset niin logistiikan toiminnalle ja seurannalle kuin kokonaisvaltaisten tietojärjestelmien kehityksellekin. KIRJALLISUUSVIITTEET • •Adcock DM, Hoefner DM, Kottke-Marchant K, Marlar RA, Szamosi DI, Warunek DJ. CLSI H21-A5: Collection, transport, and processing of blood specimens for testing plasma-based coagulation assays and molecular hemostasis assays 2008;28(5). • •Baird G. The laboratory test utilization management toolbox. Biochem Med (Zagreb) 2014;24:223–34 • •Calam RR, Cooper MH. Recommended ‘order of Draw’ for collecting blood specimens into additive-containing tubes. Clin Chem 1982;28:1399. • •Cornes MP, Ford C, Gama R. Spurious hyperkalaemia due to EDTA contamination: common and not always easy to identify. Ann Clin Biochem. 2008;45:601-3. • •Da Rin G, Lippi G. The quality of diagnostic testing may be impaired during shipment of lithium-heparin gel tubes. Clin Chem Lab Med 2014;52:1633–7 • •Daves M, Giacomuzzi K, Tagnin E, Jani E, Adcock Funk DM, Favaloro EJ, et al. Influence of centrifuge brake on residual platelet count and routine coagulation tests in citrated plasma. Blood Coagul Fibrinolysis 2014;25:292–5 • •Ernst DJ, Ballance LO, Calam RR, McCall R, Smith S, Szamosi DI, Warunek DJ. CLSI H3-A6: Procedures for the collection of diagnostic blood specimens by venipuncture. 2006;27(26). • •Janssens PM, Staring W, Winkelman K, Krist G. Active intervention in hospital test request panels pays. Clin Chem Lab Med Epub ahead of print 2014 Oct 10. doi: 10.1515/cclm-2014-0575 • •Kiechle FL, Betsou F, Blakeney J, Calam RR, Catalasan IM, Raj P, Sadek W, Smith SA, Tang Y-W, Tomazic-Allen S. CLSI H18-A4: Procedures for the handling and processing blood specimens for common laboratory tests. 2010;30(10). • •Lima-Oliveira G, Salvagno GL, Lippi G, Gelati M, Montagnana M, Danese E, et al. Influence of a regular, standardized meal on clinical chemistry analytes. Ann Lab Med 2012;32:250-6. • •Lima-Oliveira G, Salvagno GL, Lippi G, Danese E, Gelati M, Montagnana M, et al. Could light meal jeopardize laboratory coagulation tests? Biochem Med 2014;24:343-9. • •Lippi G, Sigmundic AM, Mattiuzzi C. Overview on patient safety in healthcare and laboratory diagnostics. Biochem Med 2010; 20:131-34. • •Lippi G, Lima-Oliveira G, Salvagno GL, Montagnana M, Gelati M, Picheth G, et al. Influence of a light meal on routine haematological tests. Blood Transfus 2010;8:94-9. • •Lippi G, Simundic AM. Laboratory networking and sample quality: a still relevant issue for patient safety. Clin Chem Lab Med 2012;50:1703-5. • •Lippi G, Daves M, Mattiuzzi C. Interference of medical contrast media on laboratory testing. Biochem Med (Zagreb). 2014;24:80-8. • •Lippi G, Salvagno GL, Montagnana M, Guidi GC. Preparation of a quality sample: effect of centrifugation time on stat clinical chemistry testing. Lab Med 2007;38:172–6 • •Nybo M, Grinsted P, Jörgensen PE. Blood sampling: is fasting properly defined? Clin Chem 2005;51:1563-4. • •Plebani M, Lippi G. Closing the brain-to-brain loop in laboratory testing. Clin Chem Lab Med 2011;49:1131-34. • •Plebani M, Sciacovelli L, Lippi G. Quality indicators for laboratory diagnostics: consensus is needed. Ann Clin Biochem 2011;48:479. • •Plebani M, Sciacovelli L, Marinova M, Marcuccitti J, Chiozza ML. Quality indicators in laboratory medicine: a fundamental tool for quality and patient safety. Clin Biochem 2013;46:1170–4. • •Plebani M, Sciacovelli L, Aita A, Padoan A, Chiozza ML. Quality indicators to detect pre-analytical errors in laboratory testing. Clin Chim Acta 2014;432:44–8. • •Plebani M, Astion ML, Barth JH, Chen W, de Oliveira Galoro CA, Escuer MI, et al. Harmonization of quality indicators in laboratory medicine. A preliminary consensus. Clin Chem Lab Med 2014;52:951–8. • •Plebani M, Sciacovelli L, Aita A, Chiozza ML. Harmonization of pre-analytical quality indicators. Biochem Med (Zagreb) 2014;24:105–13 • •Sanchis-Gomar F, Lippi G. Physical activity – an important preanalytical variable. Biochem Med (Zagreb) 2014;24:68–79 • •SFS-EN ISO 15189:2013 Lääketieteelliset laboratoriot. Laatua ja pätevyyttä koskevat vaatimukset. • •SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Testaus- ja kalibrointilaboratorioiden pätevyys. • •Sigmundic AM, Lippi G. Preanalytical phase – a contiunuous challenge for laboratory professionals. Biochem Med 2012; 22:145-9. • •Sonntag O. Quality in the analytical phase. Biochem Med 2010;20:147-53. • •WHO - World Health Organization 2010. Guidelines on drawing blood: best practices in phlebotomy. • •Sun N, Knauf R. Cross contamination solved by technique. ASCP Summary Report. 1977;14:3. • •Sciacovelli L, Plebani M. The IFCC Working Group on laboratory errors and patient safety. Clin Chim Acta 2009;404:79–85 • •Sciacovelli L, O’Kane M, Skaik YA, Caciagli P, Pellegrini C, Da Rin G, et al. IFCC WG-LEPS. Quality indicators in laboratory medicine: from theory to practice. Preliminary data from the IFCC Working Group Project ‘Laboratory Errors and Patient Safety’. Clin Chem Lab Med 2011;49:835–44 18 Moodi 1/2016
Moodi No1 | 2016
To see the actual publication please follow the link above