3482 Moodi 1/2015 KÄSI YLÖS, kuka sai muinaisessa alakoulun laulukokeessa viitosen? Entä vetelitkö historiankokeista pelkkiä kymppejä, vai olitko luokan matikkahirmu? Jäikö opettajistasi parhaiten mieleen maisteri, joka heitteli äänekkäimpiä taulusienellä? Kun katsoo pientä koululaista, näkee oppimisen iloa. On hienoa oivaltaa, mikä on murtoluku tai talvihorros, puhumattakaan siitä, miksi sisilisko pudottaa häntänsä. Koulutie ja myöhempi opiskelupolku on jokaisella omanlaisensa. Kertomamme koulumuistot ovat nostalgisia, mutta kertovat osaltaan myös siitä, millaisina oppijoina pidämme itseämme. NÄITÄ KÄSITYKSIÄ kannattaa kaivella, sillä yhteiskunta edellyttää jäseniltään vetreää elinikäistä uusiutumista. Yhä useammassa työssä jatkuva tietotason päivittäminen on ammattitaidon ylläpitämisen ehto, ja alaa vaihtava saa usein etuoikeuden myös opiskella. Kevytkin sukellus oppimisen teoriaan antaa potkua kouluttautumiseen ja auttaa löytämään itselle parhaat tavat oppia. Sähköinen media evästää alkuun tässäkin. Esimerkiksi yliopistojen internet-sivut ovat pullollaan asiaan liittyvää tietoa. Muun muassa Itä-Suomen yliopiston sivut luovat illuusion siitä, että aihepiiriin liittyvä käsiteviidakko olisi hallittavissa, esitellen keskeiset oppimisteoriat. Konstruktivistinen nykynäkemys on aikuiseen ikään ehtineen näkökulmasta lohdullinen: oppija on aktiivinen tiedon vastaanottaja ja prosessoija, joka rakentaa opittavan aineksen osaksi aiempia tietojaan. Prosessia ohjaavat oppijan kokemukset, tarpeet ja odotukset. Niiden tunnistaminen on onnistumisen kannalta olennaista, samoin kuin se, että opitaan käsittelemään uutta tietoa ja aktivoimaan vanhaa uuden tiedon pohjaksi. Korkealaatuinen oppiminen vaatii orientoitumista eli kokonaiskuvan muodostamista opittavasta asiasta. Avuksi suositellaan syvätason oppimisstrategiaa, jossa pyritään paitsi ymmärtämään ja omaksumaan opiskeltava aihepiiri, tarkastelemaan sitä kriittisesti. Pisteenä iin päällä ovat omalle persoonalle soveltuvan oppimistyylin mukaisten opiskelutapojen ja -tekniikoiden valinnat. Hifistelijä vahvistaa heikompia oppimistyylejään. POWERPOINT-POHJAISESSA esitystaloudessa elelevälle jo mainittujen sivujen lukeminen tekee hyvää. Oppimisesta tulee jotain, jonka tekee myös, tai ensisijassa, itsensä vuoksi. Motivaatio onkin oppimisen avaintekijöitä. Sen lisäksi tarvitaan muutakin, kuten aikaa. Tiiviistä työarjesta irrottautuminen on haastavaa, mutta kannattaa. Tämä nähdään pian jälleen myös laboratorioalan ihmisten yhteisessä kohtaamisessa, Labquality Days –kongressissa. Helmikuinen Helsinki tarjoaa hyvät puitteet keskittyä korkeatasoisiin luentoihin ja mieltä virkistäviin tapaamisiin uusien ja vanhojen yhteistyökumppaneiden kanssa. Labquality Days -sessiot tarjoavat syvälle luotaavia täsmäpäivityksiä ajankohtaisiin teemoihin. Toivottavasti ne myös innostavat oppimaan ja opiskelemaan lisää. KOLUMNI Oppiminen kysyy aikaa ja orientaatiota »Omaksuttava aines rakennetaan osaksi aiempia tietoja.« MINNA SEPPÄ
Moodi | 1/2015
To see the actual publication please follow the link above