1/2015 Moodi 395 LABQUA L I T Y Potilasturvallisuudesta tuunaamiseen KONGRESSIN AIHEISTA LÖYTÄÄ JOKAINEN OMANSA. MINNA SEPPÄ 5.-6. HELMIKUUTA järjestettävän Labquality Days –kongressin luento-ohjelma on edellisen vuosien tapaan runsas. Koulutuspäivillä kuullaan tänä vuonna liki 100 luennoitsijaa. Suomenkielisen ohjelman rinnalla järjestetään myös kaksipäiväinen englanninkielinen sessio. Kongressin avaa torstaina sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty ja perjantaina yritysvalmentaja Henkka Hyppönen. Luento ohjelman tämänvuotisiin uutuuksiin kuuluvat torstaina ja perjantaina järjestettävät, alustuksille ja keskusteluille rakentuvat työpajat. Perinteiset laadunedistämispalkinnot ja Raimo Tenhunen Award jaetaan torstai-iltana. Labquality Days -kongressiin odotetaan jälleen noin 1 000 osanottajaa. Käytännön järjestelyjä Helsingin Messukeskuksen kongressisiivessä on parannettu. Viime vuonna kokeiltu Labquality Days -applikaatio on nyt aktiivisessa käytössä. KONGRESSIN PERJANTAIN 6. helmikuuta ajankohtaisosion avaa potilasturvallisuuden tilasta puhuva potilasturvallisuuden professori Risto P. Roine Itä-Suomen yliopistosta. Roine aloittaa luvuilla: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvion mukaan yhdelle sadasta sairaalapotilaasta sattuu hoidon yhteydessä vakava terveyshaitta. Haittatapahtumien arvioidaan aiheuttavan Suomessa vuosittain 700 - 1700 kuolemaa. On myös arvioitu, että vähintään puolet haittatapahtumista voitaisiin ehkäistä järjestelmällisellä turvallisuusriskien ennakoinnilla ja potilasturvallisuuden parantamisella. Hoidossa tapahtuvat virheet aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja maksavat. Suomessa kustannuksiksi on arvioitu noin miljardi euroa vuodessa. Potilasturvallisuuden kulmakiviä ovat hyvä potilasturvallisuuskulttuuri, vahinkoja estävät suojarakenteet, hoitojen järjestelmällinen ja haittoja estävä toteuttaminen, reaktiivisen haittatapahtumien tarkastelu ja niistä oppiminen sekä hoidon vaikuttavuuden varmistaminen. Roineen mukaan viimeksi mainittu näkökulma jää liian vähälle huomiolle. Hoito, joka ei ole vaikuttavaa, ei voi olla turvallista, koska potilas altistuu tarpeettomasti hoidon mahdollisille haitoille ilman, että voi hyötyä hoidosta, luennoitsija toteaa. SUOMENKIELISEN OHJELMAN toinen uutuus, perjantaina järjestettävä Lähiesimiestyön äärellä -kokonaisuus, hyödyntää muun muassa kansainvälistymisen, johtamisen ja viestinnän näkökulmia. Johtava konsultti, VTM Saija Koskensalmi Työterveyslaitokselta luennoi siitä, kuinka voimme tuunata työstämme innostavan. Esitys pohjaa työn imun ja voimavarojen tutkimukseen, joka taas ammentaa positiivisen psykologian tutkimussuunnasta. Siinä huomio suunnataan siihen, mikä ihmisessä ja esimerkiksi työpaikoilla on hyvää. Koskensalmi määrittelee työn imun tunne ja motivaatiotilaksi, johon liittyy tarmokkuutta, omistautumista ja uppoutumista. Työn imussa olo on energinen ja innostunut, työ tuntuu tärkeältä ja merkitykselliseltä, ja työntekijä voi hyvin. Työn imua synnyttävät energisoivat voimavarat, joita voidaan vahvistaa tuunaamalla eli muokkaamalla omaa työtä. Tällöin tehdään tehtäväkuvan rajoissa pieniä muutoksia, jotka lisäävät itselle tärkeitä innostuksen lähteitä. Muutokset voivat kohdistua esimerkiksi työn sisältöön tai sen sosiaalisiin piirteisiin, kuten vuorovaikutuksen määrään. ERIKOISALAKOHTAISTEN SESSIOIDEN luentotarjonta on edellisten vuosien tapaan runsas, niin mikrobiologiassakin. Torstain bakteriologian ja mykologian sessiossa käydään läpi niin kierrospalautteita, bakteeriviljelynäytteiden arviointia ja käsittelyä, ripulin mikrobiologiaa kuin infektioetiologisen diagnostiikan kehitysnäkymiäkin. Sessiossa luennoivat muun muassa ylilääkäri Markku Koskela Nordlabista, erikoistutkija Salla Kiiskinen THL:sta ja dosentti, vt. ylilääkäri Kaisu Rantakokko-Jalava Tykslabista. Perjantaisessa virologian sessiossa kuullaan lintuinfluenssan ja ebolan kaltaisten infektiohälytystilanteiden käsittelystä terveydenhuollossa. Dosentti Outi Lyytikäinen THL:sta luennoi lisäksi hoitoon liittyvistä infektioista, professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta verenvuotokuumeista ja dosentti, sairaalamikrobiologi Raisa Loginov Huslabista ripulivirusten pikadiagnostiikasta. Parasitologian teemana ovat ulkoloiset. Session avaa professori Seppo Meri Helsingin yliopistosta kertomalla ajankohtaiset kuulumiset ihmisen parasiiteista ja pöytävieraista. HEMATOLOGIAN OHJELMASSA on torstaina suosittu tunnistusseminaari, jonka vetää osastonylilääkäri Anri Tienhaara Tyksista. Lisäksi tarjolla on monipuolinen ajankohtainen kattaus lähtien Fimean Pasi Peltoniemen esittelemistä veripalvelutoimintaa koskevien määräysten muutoksista. Lisäksi kuullaan muun muassa Husin anestesialääkäri Kreu Maisniemen luento massiivivuoron tai hemostaasihäiriön laboratoriotutkimuksista kiiretilanteessa ja dosentti, apulaisylilääkäri Pentti Mäntymaan esitys punasolumorfologiasta ja anemiasta. Patologian osion avaa perjantaina Fimlab Laboratoriot Oy:n toimitusjohtaja Ari Miettinen. Risto P. Roine muistuttaa hoidon vaikuttavuuden merkityksestä potilasturvallisuudelle.
Moodi | 1/2015
To see the actual publication please follow the link above