Laboratorioiden työprosesseja hiotaan nyt kaikkialla. LEAN-periaatteiden mukaisesti prosesseista halutaan karsia turhuudet ja viiveet pois. Laitteet halutaan tehokäyttöön ja samalla yhteistyötä eri erikoisalojen välillä tiivistetään. Raja-aidat erikoisalojen – ja myös organisaatioiden – välillä mataloituvat ja jopa kaatuvat. Samaan aikaan laboratorioiden toiminnan lähtökohdaksi halutaan yhä useammin nostaa näytteiden sijaan asiakas. Tämä voi olla yhtä lailla potilas kuin häntä hoitava lääkärikin. Tavoitteena on tuottaa vastauksia, jotka palvelevat potilaan hoitoa mahdollisimman hyvin. Näiden tavoitteiden tueksi tarvitaan samoja periaatteita noudattavia tietojärjestelmiä. Mylabin uutta Weblab-kokonaistietojärjestelmää on kehitetty paitsi laboratorion nykyisten, myös niiden tulevien tarpeiden pohjalta. ”Olemme viettäneet paljon aikaa kliinisissä laboratorioissa selvittämässä, miten laboratoriot toimivat nyt ja miten ne haluavat toimia tulevaisuudessa. Ja millaista apua tietojärjestelmän tulisi silloin tarjota”, kertoo Mylabin sovellusasiantuntija Annika Rökman. Selkeimmin esiin on noussut tarve integroidulle järjestelmälle, jossa kaikki erikoisalat ovat samassa järjestelmässä. Tällöin eri tutkimuksista tulevaa tietoa voidaan helposti yhdistää potilaan koko tilannetta kuvaavaksi kokonaisuudeksi. ”Eri tyyppisistä tutkimuksista voidaan helposti koota yksi kokonaisvastaus, jossa on kaikki tarpeellinen tutkimustieto. Jokaista tutkimusta ja sen tulosta ei tarvitse hakea eri järjestelmästä tai eri lokerosta. Näin myös kliinikolle saadaan entistä parempi tuki päätöksentekoon”, toteaa Mylabin sovellusasiantuntija Päivi Elo. Samalla tiedonhakuun kuluu entistä vähemmän aikaa. Se tarkoittaa, että viime kädessä koko potilaan hoitoketju nopeutuu. “Se, että kaikki erikoisalat löytyvät samasta järjestelmästä ja toimivat samalla logiikalla, helpottaa muun muassa uusien käyttäjien kouluttamista ja tarvittaessa myös työnkiertoa laboratoriossa.” Laboratorioiden sisällä kokonaistietojärjestelmä mahdollistaa erikoisalojen entistä tiiviimmän yhteistyön ja laitteiden ja automatiikan entistä tehokkaamman käytön. ”Potilaiden näytteitä tutkitaan yhä useammin monen erikoisalan yhteistyönä ja erilaisina tiimeinä. Esimerkiksi hematologisia sairauksia tutkitaan hematologian, patologian ja genetiikan yhteistyönä. Geneettiset menetelmät ja nukleiinihappotutkimukset tulevat ennen pitkää kaikille erikoisaloille, sillä niiden avulla voidaan tutkia niin perinnöllisiä sairauksia kuin syöpäkasvaimia ja mikrobejakin. Tällöin on tärkeää, että kaikki tutkimustiedot ovat käytettävissä samassa tietojärjestelmässä”, Annika Rökman huomauttaa. Tärkeää on myös, että laboratorion automatiikkaan liittyvät laitteet ja niiden tuottama – alati lisääntyvä – data voidaan kytkeä suoraan tietojärjestelmään. ”Muun muassa mikrobiologiassa eletään parhaillaan murroskautta, kun perinteisestä viljelystä siirrytään yhä enemmän erilaisiin automaattitunnistuksiin ja -viljelyihin. Tämä asettaa uusia vaatimuksia tietojärjestelmälle. Esimerkiksi bakteerien proteiinimassaspektriin perustuva automaattinen MALDI-TOF -tunnistusmenetelmä tuottaa dataa nopeasti ja paljon. Tämä datavirta voidaan liittää suoraan Weblabiin, jolloin tiedot siirtyvät automaattisesti myös vastaustulokseen. Se helpottaa suoraan käyttäjän arkea ja parantaa työprosessia”, toteaa järjestelmän kehitystyössä konsulttina toiminut Fimlabin sairaalamikrobiologi Jari Hirvonen.
Moodi | 1/2015
To see the actual publication please follow the link above