Naakka (Corvus monedula) Naakka on perinteisesti ollut maan lounais- ja eteläosien laji, mutta viime vuosikymmenten aikana levinneisyys on voimakkaasti laajentunut maan keskiosiin ja pohjoisemmaksi. Naakka viihtyy ihmisen läheisyydessä. Sen tyypillistä pesimäympäristöä ovat kaupungit, kirkonkylät ja maatalousympäristö. Pesän naakka tekee tyypillisesti piippuun tai tuuletuskanavaan, toisinaan myös muunlaisiin rakennusten koloihin. Pesäpaikan suhteen naakka on kekseliäs, muun muassa voimalinjapylväiden ontot poikkirakenteet ovat paikoin suosiossa. Naakka pesii myös luonnonkoloihin, kuten vanhoihin lehtipuihin puistoissa tai peltojen laitamilla. Myös pönttö kelpaa pesäpaikaksi. Naakat pesivät tyypillisesti yhdyskunnissa, joissa voi olla kymmeniä pareja. 1900-luvun puolivälissä naakan levinneisyys painottui maan lounaisosiin ja pesimäkannan kooksi arvioitiin noin 17 000 paria. Sen jälkeen kanta alkoi hitaasti kasvaa ja samalla levinneisyys laajeni, erityisesti länsirannikkoa myöten aina Oulun korkeudelle. Linjalaskentojen perusteella 1970-luvun puolivälin kannanarvio oli noin 30 000 paria ja 1990-loppupuolella noin 50 000 paria. Runsastuminen on jatkunut ja kiihtynyt, mikä ilmenee sekä koko maan yhdistetystä piste- ja linjalaskenta-aineistosta 1984– 2010 että eteläsuomalaisten peltolintujen kartoituslaskenta aineistosta 2000-luvulta. Nykyinen parimäärä on jo noin 110 000. Esiintyminen Naakan varhaisimmista vaiheista Lahdessa ei ole julkaistua tietoa. I Lintuatlaksessa lajin pesintään viittaavia havaintoja tehtiin 16 ruudulla. II Lintuatlaksessa vastaavien ruutujen määrä oli 73. Laji on yksi selvimmin runsastuneista lajeista Lintuatlaksien välillä. Lajin pesinnät keskittyvät pääosin rakennetuille ruuduille keskustaan ja sen tuntumaan. Tarkkaa pesivien parien määrää ei kuitenkaan Lahdessa tunneta. Huomioita Naakan runsastumisen syyt ovat hämärän peitossa. Ravinnonsaanti esimerkiksi kaatopaikkojen muodossa on todennäköisesti parantunut ja myös talvikuolleisuus on voinut pienentyä ilmastonmuutoksen ja talviruokinnan ansiosta. Näistä ei ole kuitenkaan tutkimuksiin perustuvaa näyttöä. Naakka on hyvin sopeutuva laji, joka pystyy löytämään ravintoa ja pesäpaikkoja monenlaisista ympäristöistä. Välillä tämä 151 aiheuttaa ristiriitoja ihmisten ja naakkojen välille. I Lintuatlas II Lintuatlas
Lahden II Lintuatlas | 2009-2011
To see the actual publication please follow the link above