TA L O Y H T I Ö N K O R J A U S H A N K K E E T d UUSI KIRJA TOTEUTUSMUOTO PITÄISI OTTAA OHJAUSKEINOKSI MYÖS TALOYHTIÖISSÄ Taloyhtiöt tyytyvät usein korjaushankkeissaan perinteisiin toteutusmuotoihin asiaa tarkemmin pohtimatta. Tällöin menetetään yksi keskeisistä keinoista ohjata hanketta kohti haluttua lopputulosta. Näin väittää Juha Salminen kirjassaan ”Toteutusmuodot taloyhtiön korjaushankkeissa”. Teksti: Jukka Lyytinen K i r jankansi : Kati Salminen myös ammattilaisten apua. Nykykirjallisuuden mukaan Juha Salminen neuvoo taloyhtiöitä käyttämään toteutusmuotoja nykyistä monipuolisemmin. Niiden ymmärtäminen ja oikea hyödyntäminen vaatii kuitenkin toteutusmuodon valinta on osa hankesuunnittelua, mutta Salminen haluaa nostaa toteutusmuodon valinnan keskeisempään rooliin. Sen tulisi tapahtua jo ennen hankesuunnittelua tai olla ainakin ensimmäisiä tehtäviä. Toteutusmuodon valinta vaikuttaa moneen asiaan kuten siihen, missä järjestyksessä hankkeen vaiheet tapahtuvat ja siihen, missä vaiheessa eri osapuolet valitaan mukaan. Uudessa yhteistoimintamallissa koko hankesuunnittelu voidaan tehdä yhteistyössä tilaajan, suunnittelijoiden ja urakoitsijan kesken. Kirjassa kyseenalaistetaan monia muitakin taloyhtiöissä vallitsevia nykykäsityksiä. Kuvaako esimerkiksi kiinteä hinta todella lopullisia kustannuksia tai ovatko osapuolten tavoitteet loppujen lopuksi ristiriidassa? HUOMIO JOHTAMISEEN Juha Salmisen mukaan uudemmat toteutusmallit ovat harkinnan arvoisia myös taloyhtiöiden korjauksissa. Hankkeen johtaminen uusien toteutusmallien mukaisesti vaatii kuitenkin uudenlaista osaamista. Ammattilaisten apu on sen takia suositeltavaa. Kirjassa pohditaankin toteutusmuodon valinnan lisäksi esimerkiksi seuraavia asioita: miten osapuolet kilpailutetaan ja valitaan, miten suunnitteluvaihe toteutetaan, millaisia sopimuksia tehdään tai kuinka projekti organisoidaan ja johdetaan kussakin toteutusmallissa. NELJÄ PERUSTAPAUSTA Toteutusmuotojen perustapauksia on kirjan mukaan neljä. Niitä suositellaan noudatettavaksi kokonaisuuksina, mutta perusasiat hallitseva voi myös yhdistellä eri elementtejä. Kokonaisurakka on ylivoimaisesti yleisin taloyhtiöiden käyttämä sopimusmuoto. Yksi pääurakoitsija vastaa taloyhtiön teettämien suunnitelmien mukaisesti hankkeen läpiviennistä ja käyttää aliurakoitsijoita harkintansa mukaan. Kokonaisurakoitsija valitaan hinnan perusteella. ST-urakka eli Suunnittele ja toteuta -urakka sisältää myös suunnittelun. Urakoitsija valitaan paitsi hinnan, myös suunnitteluratkaisun perusteella. Ranskalainen urakka on ST-urakan alalaji, jossa kilpaillaan sillä, kuinka paljon korjaamista urakoitsija saa mahtumaan annettuun maksimihintaan. Projektinjohtourakassa päätoteuttaja vastaa töiden ja osin suunnittelunkin johtamisesta, mutta tilaaja maksaa kulut suoraan asetettuun tavoitehintaan asti. Projektinjohtourakassa käytetään paljolti aliurakoitsijoita. Urakoitsijan valinnassa käytetään laadullisia kriteereitä. Yhteistoimintaurakka on sopimusjärjestely ja organisointitapa, joka korostaa sopimusosapuolten yhteistä vastuuta – riskien ja hyötyjen jakamista. Pisimmälle yhteistoiminnallisissa urakoissa mennään niin kutsutussa allianssimallissa, jossa on yksi yhteinen sopimus kaikkien osapuolten kesken. Yhteistoimintamallissa muodostetaan yhteinen projektiorganisaatio, joka toteuttaa hankkeen alusta asti tilaajan tavoitteiden mukaisesti. SOVELTUU AMMATTILAISILLEKIN Salminen on toiminut Consti Yhtiöiden kehitysjohtajana korjaushankkeissa toteuttajan puolella. Nyt hän tuo kokemuksensa myös taloyhtiöiden käyttöön. Kirja soveltuu alan ammattilaisillekin, sillä kaikki asiat eivät ole välttämättä heillekään täysin kirkkaita – varsinkin, kun toteutusmuodoista tulee jatkuvasti uusia muunnoksia ja termistö elää. Salminen, Juha: Toteutusmuodot taloyhtiöidenkor jaushankkeissa. Ki inteistöalan kustannus Oy, 2015. 10 | KORJAUSRAKENTAMINEN
Korjausrakentaminen 2 / 2015
To see the actual publication please follow the link above