KORJAUSRAKENTAMINEN | 49 PRESIDENTINLINNAN MONTA ELÄMÄÄ Presidentinlinna on valmistunut viimeisimmästä korjaus- ja restaurointiurakastaan. Museoviraston valvonnassa suoritetut väri- ja tapettitutkimukset toivat uutta tietoa rakennuksen eri vaiheista. Presidentinlinnan äskettäin valmistunut korjaus kohdistui rakennuksen perustuksiin, talotekniikan uudistamiseen ja sisäisten kuluyhteyksien parantamiseen. Paljon elämää ja monia muutoksia kokenut rakennus sai samalla takaisin piilossa ollutta loistokkuuttaan. Linnan rakennushistoria juontaa juurensa 1810-luvulle, kun kauppias Johan Henrik Heidenstrauch rakennutti Helsinkiin aikansa edustavan yksityispalatsin. Piirustukset rakennukseen teki Viaporin linnoitusupseerinakin toiminut arkkitehti Pehr Granstedt. Piirustukset tarkastettiin Pietarissa. Sen seurauksena Kauppatorille avautuvan pääfasadin hallitsevaksi piirteeksi tuli joonialaista järjestelmää edustava päätykolmio. Sivurakennuksineen kolmikerroksinen päärakennus noudattaa muodoltaan pariisilaista aateliskartanoa. Tontin maaperän pehmeydestä johtuen päärakennuksen eteen oli jätettävä etupiha. Lopullisen tarkastuksen ja hyväksynnän piirustukset saivat Carl Ludvig Engeliltä, minkä ansioksi rakennuksen harmoninen kokonaishahmo luetaan. Suomen suurruhtinaskuntaan suunnitellun keisarillisen palatsin rakentaminen oli viivästynyt. Lopulta vuonna 1837 päätettiin lunastaa Heidenstrauchin palatsi keisarilliseen käyttöön. Muutostyöt aloitettiin Engelin johdolla. Kun Engel vuonna 1840 kuoli, jatkoi muutostöitä hänen poikansa C. A. Engel. Mutta tämäkin ehti kuolla ennen muutostöiden valmistumista vuonna 1843. Palatsia laajennettiin ja sinne rakennettiin tanssisali, nykyinen peilisali, goottilainen ruokasali ja ortodoksinen kirkko. VALTAISTUIN TANSSISALISSA Tuolta ajalta on säilynyt C. A. Engelin tekemiä goottilaisen salin akvarelliluonnoksia. Nyt salissa tehdyissä väritystutkimuksissa ei kuitenkaan löytynyt luonnoksia vastaavia maalauksia. Sen sijaan useiden uudempien maalauskerrosten alta paljastui rikas gotiikan kuvioihin perustuva koristelu. Palatsissa tehtiin suuria muutostöitä vuonna 1863, kun Aleksanteri Suuri tuli avaamaan valtiopäiviä. Uusia kalusteita hankittiin Pietarista ja Berliinistä. Tanssisali muutettiin valtaistuinsaliksi, jonne tuotiin senaatista keisarillinen valtaistuin. Varuskunnan tykit jylisivät, kun Keisari Aleksanteri II ratsasti kaartin pataljoonan muodostamaa kunniakujaa kirkolle, josta seurueineen siirtyi palatsin valtiosaliin pitämään puheensa. Keisarien vierailut Suomen suuriruhtinaskunnassa olivat harvinaisia ja palatsi sai rapistua. Vuonna 1885 elokuussa Keisari Aleksanteri III ja keisarinna Feodorovna tulivat junalla Helsinkiin. Heidät vietiin hevosvaunuissa Uspenskin katedraaliin ja kunniakujassa keisarilliseen palatsiin. Palatsissa tehtiin muutostöitä 1906- 07, jolloin rakennettiin pohjoinen lisäsiipi uusine valtiosaleineen ja eteistiloineen. Suunnittelijoina olivat arkkitehdit Jacob Ahrenberg ja Theodor Granstedt. Uusi suuri valtiosali sijoitettiin peilisalin viereen. Se valmistui valtiopäivien avajaisiin toukokuussa 1907. Salissa ei koskaan pidetty keisarillista vastaanottoa. Ennen presidentinlinnaksi tuloaan vuonna 1919 rakennuksessa toimi väliaikainen sotilassairaala ensimmäisen maailmansodan aikana. Linnan ylimpään kerrokseen saneerattiin tasavallan presidentin asunto. 1930-luvulla linna sai lisätilaa naapurikiinteistöstä. Silloin rakennettiin myös Mariankadun puoleinen sisäänkäynti. Linnaa on korjattu myös 1970-luvulla. Vuonna 2005 oli putkiremontti. RAKENNUSHISTORIALLISESTI MERKITTÄVÄÄ Teksti: Ti ina Ottela Tontin maaperän pehmeydestä johtuen päärakennuksen eteen oli jätettävä etupiha. Goottilaisen salin katonrajassa olevia maakuntien ja kaupunkien vanhoja vaakunoita restauroitiin keväällä 2014. Kuva: Tasavallan presidentin kanslia. Linnan etupihan rauta-aita edustaa uusklassismia kullattuine yksityiskohtineen. Kuva: Tommi Ahlberg.
Korjausrakentaminen | 2015 • 1
To see the actual publication please follow the link above