Juha Krankan mukaan rakentajat ovat jääneet hiukan syrjään homeongelman ratkaisemisessa. KORJAUSRAKENTAMINEN | 4 5 Kosteusvaurioiden ennaltaehkäisyssä hyvään lopputulokseen päästään huolellisella suunnittelulla ja rakentamisella sekä rakennusten huolellisella kunnossapidolla. Niin uudis- kuin korjausrakentamisessa valitaan oikeat materiaalit oikeisiin paikkoihin ja käytetään toimiviksi tunnettuja ratkaisuja. Rakennusmateriaalit on suojattava kastumiselta myös rakentamisen aikana. Rakennusta ja sen riskialttiita osia tulee tarkastaa ja huoltaa säännöllisesti. Kosteuden hallitsemiseksi kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti • ilmanvaihtoon • lämmitys, vesi- ja viemärijärjestelmiin • lämmöneristyksiin • kosteus- ja vedeneristyksiin • sadevesi- ja salaojajärjestelmiin • maanpinnan muotoiluun rakennuksen ympärillä. (Lähde: THL) Tampereen ammattikorkeakoulun rakennustekniikan ja -arkkitehtuurin koulutuspäällikkö Jouko Lähteenmäki. Opetussuunnitelmien tuntemus on Lähteenmäen vahva puoli, minkä vuoksi hän on mukana hankkeessa. Tulevat kosteus- ja homevaurioiden korjausalan ammattilaiset jaetaan neljään ammattikuntaan: rakennusterveysasiantuntijat, kosteusvauriokuntotutkijat, korjaussuunnittelijat sekä työnjohtajat tai valvojat. Pätevöitymisessä huomioidaan Rakennusterveyttä sisältävää koulutusta tullaan lisäpätevöitymiskoulutuksen ohella antamaan eri asteen tutkintoon valmistavissa oppilaitoksissa. Asia koskee yhtä lailla suorittavaa työtä tekeviä, tutkijoita, työnjohtoa, suunnittelijoita kuin projektijohtoakin. – Toisen asteen koulutuksessa sekä ammatti ja tiedekorkeakouluissa pitää kaikissa varmistaa, että rakennusterveys on riittävän vahvasti läsnä opetuksessa. Varmistetaan, että yhteinen juttu toimii, sanoo • Tarkoitus on uudistaa kosteus- ja homevaurioalan koulutus Suomessa • Suositukset alan koulutuksen ja pätevöitymisen järjestämisestä valmistuivat keväällä 2013 Kosteus- ja hometalkoissa yli sadan asiantuntijan voimin. • Terveiden talojen erikoisjoukot -jatkohankkeen tehtävänä on viedä suunnitelmat käytäntöön. • Tavoitteena on yhtenäinen, valtakunnallinen lisäkoulutus- ja pätevöitymisjärjestelmä kosteus- ja homevaurioalan ammattilaisille. • Hanketta toteuttaa Kosteus- ja hometalkoot yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa • RATEKO toimii hankkeen vetäjänä ja vastaa käytännön toteutuksesta yhdessä Suomen Sisäilmakeskuksen kanssa. • Tavoitteena on rakentaa yhteistyöverkosto oppilaitosten ja muiden kouluttajien välille ja varmistaa, että rakennusterveyteen liittyvä osaaminen on keskeinen osa koko rakennusalan tutkintokoulutusrakennetta. Korkeakoulujen nykyisiä opintorakenteita auditoidaan ja niitä kehitetään vastaamaan Terveiden talojen erikoisjoukkojen osaamisvaatimuksia. RAKENNUSTEKNIIKAN KOULUTUKSEEN LISÄÄ RAKENNUSTERVEYTTÄ aiemmat opintosuoritukset sekä työkokemus. Alkuvaiheessa edessä on myös uudenmuotoisesta opetuksesta vastaavien opettajien kartoitus ja koulutus. PISIMMILLÄÄN PARIN VUODEN OPISKELU Rakennusterveyteen liittyvä lisäpätevöitymiskoulutus kestää puolesta vuodesta kahteen riippuen mihin pätevyyteen tähdätään. Pätevyyden voi hankkia myös vaiheittain. Näin taataan, että kynnys aloittaa rakennusterveyden opiskelu lisätutkintona olisi mahdollisimman matala. Lyhyemmillä opinnoilla voi saada pätevyyden tavanomaisten kosteusvaurioiden korjaustehtäviin. Vaativammat tehtävät edellyttävät lisäopintoja ja lisää kokemusta. Savonia ammattikorkeakoulun viime vuonna toteuttamassa kosteusvaurioiden korjausasiantuntijoiden pilot-koulutus tähtäsi kosteusvauriokorjaustyön työnjohtajan ja -valvojan pätevyyteen, mutta käy myös osasuorituksena muihin pätevyyksiin. Siitä ja muista piloteista on saatu erinomaisia kokemuksia, innostus ja motivaatio on ollut opiskelijoilla kohdallaan. Toiveet siitä, että maassamme on pian riittävästi osaavia rakennusterveyden asiantuntijoita, ovat korkealla. KATSO VERKOSSA: www.hometalkoot.fi KOSTEUSVAURIOIDEN ENNALTAEHKÄISY
Korjausrakentaminen | 2015 • 1
To see the actual publication please follow the link above