KORJAUSRAKENTAMINEN | 2 5 Viime aikoina on useissa yhteyksissä moniin rakennusalan ongelmiin tarjottu ratkaisuksi integrointia. Kuulostaa käytännönläheisellä alallamme vaikealta konseptilta ja tuo mieleen lukioajan tuskaiset matemaattiset probleemat. Silläkö meidän todella pitäisi laittaa prosessimme kuntoon? Mistä tämä integrointihuuma ylipäätään juontaa? Integrointihan tarkoittaa jotain yhdistämiseen liittyvää, eikä sille löydy edes kunnollista suomenkielistä vastinetta. Siksi varmaan käytetäänkin vaikeaselkoista alkuperäistä sanaa tarkoittamaan… niin mitä? Integrointi–sanaan törmää esimerkiksi puhuttaessa integroiduista hankemuodoista, joilla tarkoitetaan suosiotaan nostavia allianssi- ja yhteistoimintamalleja. Niissä valitaan suunnittelu- ja toteutustiimi jo hankkeen alussa ja tehdään useamman osapuolen välisiä sopimuksia yhteisin tavoittein, millä vältetään kotiinpäin veto ja osaoptimointi. Mutta pelkästä sopimustekniikastako tässä on kyse? Ei, kyllä integroinnilla on syvällisempi merkitys. RAKENNUKSET OVAT MONIMUTKAISTUNEET Perusajatus lähtee rakentamisen nykyisestä luonteesta ja rakennusten teknisestä kehittymisestä. Rakennus ei nykyään ole vain rakennus entisen rintamamiestalon tapaan, jossa talotekniikasta vastasivat savuhormi ja ulkohuussi. Rakennus on monimutkainen erilaisten järjestelmien kokonaisuus, jossa sisäilma- ja energianäkökulmien korostuessa ja monenlaisten käytön tarpeiden lisääntyessä kokonaisuus tulee yhä vaikeammin hallittavaksi. Yksi konkreettinen syy miksi integrointia tarvitaan, on siis itse rakennustuote, sen monimutkaisuus ja suorituskyky, jota ei enää hallita sektorisuunnittelulla. Eri järjestelmät on saatava toimimaan yhtenä kokonaisuutena, joka tuottaa minimikulutuksilla tavoiteltuja kulutus- ja olosuhdeominaisuuksia ja tukee myös tila- ja sisustusratkaisuillaan käyttäjää, jotta tämä saisi mahdollisimman suuren hyödyn. Tällaista teknisesti integroitua kokonaisuutta ei saada kovin helposti aikaan perinteisellä toteutusmallilla, jossa vaiheet tehdään irrallaan toisistaan ja usein myös eriaikaisesti, koska uusia osapuolia tulee hankkeeseen sitä mukaa kun toisia lähtee. Tällainen epäjatkuvuuskohta on esimerkiksi suunnittelun ja toteutuksen välissä, mutta yhtä lailla toteutuksen ja ylläpidon välissä. Moni rakennus tuupataan käyttöön ilman, että niitä koskaan viritetään toimimaan suunnitellulla tavalla. Integroidussa toteutusprosessissa koko hankkeen elinkaari on kaiken ytimessä ja eri osapuolten prosessit saadaan palvelemaan sitä. Mutta miten se toimii käytännössä? MYÖS IHMISET ON INTEGROITAVA Sopimusmallit ja toimintakuvaukset luovat toki edellytykset, mutta hankkeen onnistumisesta vastaavat lopulta ihmiset. Siksi myös heidät pyritään integroimaan yhdeksi tiimiksi, joka ajaa koko hankkeen etua. Sitä voidaan edesauttaa systemaattisilla työpajoilla, joissa kootaan ajatuksia ja suunnitellaan yhdessä. Parhaassa tapauksessa luodaan yhteinen projektitila, Big Room, jossa hankkeeseen osallistuvat työskentelevät arkisesti yhdessä ja kynnys jatkuvaan vuoropuheluun on matala. Ihmisten välisen tiedonvaihdon taustalla ovat myös erilaiset sähköiset tietopankit ja järjestelmät. Niiden integrointi on vielä oma haasteensa. Ei riitä, että tehdään kattava tietomalli, vaan sieltä on saatava tieto siirtymään tuotannon ja ylläpidon ohjausjärjestelmiin siinä muodossa, että niitä pystytään hyödyntämään. Rakennusalalla on paljon opettelemista siinä, että suunnitellaan hankkeen tiedonhallinnan prosessi käyttäjätarpeesta eikä yksittäisten osapuolten intresseistä lähtien. Tällöin tiedonhallinta suunnitellaan ja toteutetaan niin, että samalla kun tehdään projektin toimintoja, tuotetaan käytön ja ylläpidon aikaisiin järjestelmiin niiden tarvitsema tieto helposti hyödynnettävässä muodossa. Integrointi on melko laaja käsite ja pakottaa ajattelemaan useita viljelemiämme perustotuuksia uudestaan. Tavoitteiden ja toimintojen integrointi koko hankkeen näkökulmasta laittaa osapuolet miettimään myös ansaintalogiikkojaan. Mutta jos tuloksena on se, että ei tapellakaan saman kakun pienenevistä siivuista, vaan saadaan koko kakku kasvamaan, se kannattaa. Aivan kuin IT-projekti myydään siitä saatavilla hyödyillä, rakennushankettakaan ei saisi ajatella vain kuluna. Rakennus on alusta, joka integroituine järjestelmineen tuottaa merkittävää arvoa käyttäjilleen elinkaarensa aikana. Mitä paremmin hankeprosessi onnistuu, sitä suurempi tuo arvo on. Meidänkin pitäisi rakentajina alkaa ajatella ansaintaamme tuottamamme lisäarvon kautta, eikä vain kulurakenteen osasina. Siispä kaikki integroimaan. Juha Salminen TkT, kehitysjohtaja Const i Yht iöt KOLUMNI 1/2015 RAKENNUSMEDIA.FI Integroinnin ihanuus EI RIITÄ, ETTÄ TEHDÄÄN TIETOMALLI. Yksi konkreettinen syy miksi integrointia tarvitaan, on siis itse rakennustuote, sen monimutkaisuus ja suorituskyky, jota ei enää hallita sektorisuunnittelulla.
Korjausrakentaminen | 2015 • 1
To see the actual publication please follow the link above