2 Kirkonseutu 15/2017 16.9.2017 Blogi > LUE LISÄÄ KIRKONSEUTU.FI ”JOS Raamattu on väärässä yhdessä asiassa, siihen ei voi luottaa enää ollenkaan.”. Tämä on monien kristittyjen kannattama näkemys. He lukevat Raamattua asettamiensa ehtojen mukaan ja odottavat Raamatun täyttävän ne. Raamattu on joko totta tai satuja. Mutta mitä jos Raamatun tekstit eivät todellakaan kerro asioita niin kuin ne tapahtuivat? Hannu Lehdeskoski blogissaan Kun Raamatussa ei olekaan kerrottu historiallista totuutta Pyhänseutu Pääkirjoitus Virsi Hyvä paimen | KUN ihminen tallusteli ensimmäisiä kertoja maapallolla, hän maalasi luolien ja kallioiden seiniin, muovasi savesta kauniita astioita, ehkäpä lauloi ja tanssi. Tämä kaikki on tarpeen tänäänkin. Tanssi, soitto, laulu, draama, käsityöt, liikunnan keinot, kuvataide, maalaaminen, piirtäminen, vesivärit, puutyöt, kaikki tällainen auttaa meitä elämään toistemme kanssa sovussa. Anna-Mari Kopo blogissaan Bachia baanalle SUNNUNTAI 17.9. Kiitollisuus Tämä pyhä puhuu kiitollisuudesta ja kiittämättömyydestä. Jeesus teki hyvää erityisesti muiden hylkäämille ihmisille. Niistä ihmisistä, joita hän auttoi, vain harvat palasivat kiittämään häntä ja tunnustamaan uskonsa häneen. Toisia kiusasi se, ettei Jeesus toiminut heidän tahtomallaan tavalla, mutta hän halusi tehdä hyvää erotuksetta kaikille. Liturginen väri: Vihreä Tekstit: Ps. 65:2-6, 9 tai Ps. 136:1-9, 25-26, Jes. 24:14-16, 2. Kor. 9:6-15, Joh. 5:1-15 SUNNUNTAI 24.9. Jumalan huolenpito Jeesus opettaa, että Jumalaan uskovan ihmisen ei tarvitse kantaa murhetta kaikesta mahdollisesta. Taivaallinen Isä pitää hänestä huolen ja auttaa häntä etsimään sitä, mikä on tärkeintä: Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan. Näin Jumala vapauttaa hänet tekemään hyvää lähimmäisilleen. Kristitty muistaa Jeesuksen sanat ”Autuaampi on antaa kuin ottaa”. Liturginen väri: Vihreä Tekstit: Ps. 86:1, 3-7, 1. Kun. 17:1, 8-16, Fil. 4:10-14, Luuk. 10:38-42 Jos maatamme ei rakenna Jumala, auttajamme, niin työmme tyhjiin raukeaa, me turhaan harrastamme. Se minkä ihmisvoima loi, ei koskaan täällä kestää voi, jos tuki Herran puuttuu. Virsikirja 582:1 ON koittanut syksy ja arki. Toisaalta kaivattu, toisaalta vähän pelättykin arki. Yhtäkkiä kalenterit alkavat pullistella tapahtumista, harrastuksista, kaikenlaisesta ohjelmasta. Syksyn alussa moni oikein haalii itselleen tekemistä: olisipa kiva aloittaa tuollainenkin harrastus, kuinka monta jumppaa otankaan viikkoon, tuollakin olisi kiva ehtiä käymään. Lapsiperheissä arki pyörii päiväkodin, koulun, kavereiden, harrastusten ja niihin kuljettamisen ympärillä. Paahtaessamme eteenpäin hyvin ohjelmoidussa arjessamme pysähtyminen alkaa olla harvinaista. Paljon puhutut perheen yhteiset ateriat tuntuvat vaikeilta järjestää, koskaan ei ole oikein aikaa sukulointiin tai ystävien tapaamiseen. Kiidämme kalenterimerkinnästä toiseen. Väsyttää. Arki tuntuu toistavan itseään. Ilo ja onnellisuus LAURA VISAPÄÄ Kun poikani puhuu tuntuvat olevan arjen ulkopuolella. Mutta ilon ja onnen löytäminen arjesta ei useimmiten vaadi kuin pysähtymisen. Toisinaan meidät pysäytetään. Hetki saa merkityksen, arjen keskeltä löytyy pyhää. Evankeliumit ovat täynnä tilanteita, jossa ihmiset pysähtyivät tai heidät suorastaan pysäytettiin. Jeesus tuli lähelle, puhui, kertoi, kosketti, paransi. Jeesuksen kohdanneiden ihmisten elämä muuttui, kun he pääsivät hänen lähelleen. Useimmat lähtivät Jeesuksen luota kiitollisina. Elämä voi muuttua, kun päättää pysähtyä ja asettaa itsensä vuorovaikutustilanteisiin. Oman perheen kanssa, ystävän kanssa, tuntemattoman kanssa, Jumalan kanssa. Silloin voi oppia tuntemaan itseään, ymmärtämään muita, kiittämään Jumalaa. Sillä kiitoksella ja kiitollisuudella on kohde. Pysähtyminen voi auttaa meitä huomaamaan Jumalan kädenjäljen elämässämme. Hän on ja vaikuttaa, siinä minunkin tavallisessa ohjelmoidussa arjessani. ”Kiittäkää aina ja kaikesta Jumalaa, Isää, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä”, kehottaa Paavali Efesolaiskirjeessä. Kiittäkää aina ja kaikesta. Mistä sinä voisit juuri nyt aloittaa? Satu Alander Hollolan seurakunnan seurakuntapastori Pysähdy! jostakin pelistä, jota en itse tunne, on kieli usein täynnä outoja sanoja. En ymmärrä mistä hän kertoo ja mikä kerrottavassa asiassa on niin hienoa tai sykähdyttävää. Kun taas keskustelen pojan kanssa esimerkiksi Pokémon Go –pelistä, jota pelaamme yhdessä, ymmärrämme toisiamme hyvin. Tiedämme termit ja nimet ja voimme keskustella siitä, miten pelissä kannattaa toimia, jotta se edistyisi mahdollisimman hyvin. Muut perheessämme puolestaan jäävät tästä keskustelusta sivuun, koska he eivät pelaa. Heille pelin termit ovat aivan vieraita, ja siksi heille on hankalaa kertoa pelin ominaisuuksista. Käymme pojan kanssa pelaamassa myös eri puolilla kaupunkia paikoissa, joissa tapaamme muita pelaajia, ymmärrämme hyvin heidän puhettaan ja he meitä. Pelin ja sen ympärille syntyneen kielen kautta kasvaa yhteisöllisyys. Pelaajat myös neuvovat ja auttavat toisiaan. Samalla tavalla vaikkapa eri ammateissa, harrastuksissa, urheilulajeissa ja muissa yhteisöissä on oma kielellinen koodistonsa ja sanastonsa, joka ei ole muille tuttua. Kirvesmiehillä, it-asiantuntijoilla, hoitoalan ammattilaisilla, taiteilijoilla, puutarhureilla ja pankkityöntekijöillä on kaikilla oma kielensä, joka on osa ammattitaitoa. Mutta kun esimerkiksi potilas tulee lääkärin vastaanotolle, on lääkärin puhuttava potilaan kanssa sellaista kieltä, että potilas käsittää mistä keskustellaan. Hoito-ohjeet pitää ymmärtää ilman lääketieteen koulutusta. Tähän samaan tapaan on kirkolla ja eri uskonnollisilla yhteisöillä oma kielensä ja sanastonsa, joka ei aina ole kovin helppoa ymmärtää. Mitä enemmän itse on sisällä kirkon ja seurakunnan toiminnassa, sitä vaikeampi on huomata käyttämänsä kielen erityisyyttä. Tällöin saattaa käyttää sanoja ja käsitteitä, joiden merkitystä kuulija ei tunne. Tai joille kuulija saattaa antaa aivan eri merkityksen kuin mitä puhuja on tarkoittanut. Toivottavasti Kirkonseudussa tai seurakuntiemme tilaisuuksissa käytettävä kieli on sellaista, että se ei sulje ketään ulkopuolelle. Kieli avaa ja sulkee
Kirkonseutu | No 15 • 2017
To see the actual publication please follow the link above