20.5.2017 Kirkonseutu 10/2017 9 Erstaa ja muita puita LAHDEN kirkoille istutetaan helatorstaina yhteensä kahdeksan omenapuuta. Harjunalustan seurakuntakodille ja Launeen sekä Joutjärven kirkoille tulee Pekka-lajike. Ristinkirkolle istutetaan kolme omenapuulajiketta: Pekka, Maikki ja Juuso. - Valitsin lajikkeita, joilla on suomalainen nimi. Pekka ja Maikki ovat maukkaita syöntiomenia, Juuso sopii paremmin säilöntään, mutta sen hedelmät ovat hyvin kypsyneinä myös herkullisia sellaisenaan syötäviksi, kertoo suunnitteluhortonomi Irina Niilola. Ristinkirkon omenapuut ovat kesä-, syys- ja talvilajikkeita. Nastolan kirkon kupeeseen tulee paratiisiomenapuulajike Erstaa. Se on marja- ja tarhaomenapuun risteymä Erstan kartanon puutarhasta Nastolasta 1870-luvulta. Tällä koristepuulla on runsas valkoinen kukinta ja kauniit pienehköt omenat. Hedelmät sopivat parhaiten hilloihin ja mehuihin, mutta myös suoraan puusta syötäväksi. Salpausselän kirkon omenapuu on syyslajike Tallinnan päärynäomena. - Salpausselän seurakuntaan valittiin tämä lajike, koska sinne haluttiin pienikokoinen herkkuomena. Puu istutetaan kirkon sisäpihalle tilaan, johon suureksi kasvava puu ei mahtuisi. Nastolan kirkkolle istutetaan paikallinen Erstaa-lajike. Reformaatio 500 vuotta Armoa, sanomaa kaikille ja lähimmäisen rakkautta. HÄMEENLINNAN SEURAKUNTIEN KUVAPALVELU Sairauksien uuvuttama Luther lähti 17.1.1546 viimeiselle matkalleen Eislebeniin. Andreaskirchessä Luther saarnasi viimeiset saarnansa. Luther kuoli 18.2.1546. Kuolinvuoteellaan hän rukoili: ”Sinun käsiisi minä annan henkeni. Sinä olet minut lunastanut, Herra, sinä uskollinen Jumala.” Luther naulasi teesit 31.10.1517 REFORMAATIONA tunnettu ajanjakso alkoi, kun Martti Luther julkaisi 95 teesiä anekaupan väärinkäytöksiä vastaan 31.10.1517. Viisisataa vuotta teesien julkaisemisen jälkeen vietetään maailmanlaajuista reformaation merkkivuotta otsikolla Armoa 2017! Otsikko on samaan aikaan toteamus ja pyyntö. Armon korostaminen nousee Lutherin ajattelusta. Jumalan armo ja ihmisten välinen armollisuus ovat kaikkien kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen elämän ytimessä. Merkkivuosi haastaa pohtimaan, miten armo ja armollisuus näkyvät 2000-luvun elämässä ja mitä olisi tehtävä, jotta ne vaikuttaisivat entistä voimakkaammin. Tänä syksynä tulee kuluneeksi täyteen 500 vuotta siitä, kun Martti Luther julkaisi teesinsä. Tapahtuma käynnisti reformaatioksi tai uskonpuhdistukseksi kutsutun prosessin, joka synnytti pro-testanttiset kirkkokunnat ja hajotti yhtenäisen läntisen kristikunnan. Aneteesit räjäyttävät läntisen kristikunnan Lutherin teesien taustalla oli myöhäiskeskiajalla kehittynyt käytäntö, että ripissä vaaditut hyvitysteot saattoi korvata aneella, jonka sai rahallista korvausta vastaan. Aneiden ajateltiin myös lyhentävän ihmisen aikaa kiirastulessa. Lutherin aikaan erityisesti anesaarnaaja Johann Tetzelin toiminta meni monien mielestä liian pitkälle. Tetzelin väitettiin opettavan: ”Kun raha kirstuun kilahtaa, niin sielu taivaaseen vilahtaa.” Tällaista opetusta vastaan Luther kirjoitti teesinsä. Teeseissä ei esitetä radikaalia teologista uudistusta tai edes aneiden kieltämistä, vaan keskustelun järjestämistä aneiden keruuseen liittyvistä epäkohdista. Kuitenkin Lutherin teesit koettiin vaarallisiksi. Tämä selittyy osittain sillä, että aneet olivat merkittävä tulonlähde sekä ylivelkaantuneelle Mainzin arkkipiispa Albrechtille että paaville, joka tarvitsi varoja Pietarin kirkon rakentamiseen. Armoa Aneteesien ohella Luther tuo länsimaiseen kristilliseen teologiaan ja kulttuuriin jotain uutta. Omaperäisimmät ja vaikuttavimmat ajatukset voidaan tiivistää neljään teemaan. Niistä ensimmäinen liittyy Lutherin ajatukseen: ”ihminen pelastuu yksin uskosta ja yksin armosta ja yksin Kristuksen tähden”. Yksi kristikunnan perustavia kysymyksiä on aina ollut kysymys ihmisen ja Jumalan rooleista pelastumisessa. Voiko ihminen tehdä jotain pelastuksensa hyväksi vai perustuuko pelastuminen kokonaan Jumalan toimintaan ja hänen armoonsa? Kysymys kiteytyi 400-luvulla kirkkoisä Augustinuksen ja Pelagiuksen välisessä kiistassa, jonka Augustinus voitti. Augustinuksen mukaan lankeemuksen jälkeen ihminen on perisynnin vallassa eikä hän kykene pelastamaan itse itseään. Tarvitaan siis Jumalan armo, joka muuttaa ja uudistaa ihmisen ja tekee pelastumisen mahdolliseksi. Teemasta keskusteltiin läpi keskiajan. Luther liittyi Augustinuksen ajatuksiin. Hän korostaa armon ensisijaisuutta ja torjuu näkemykset, joissa pelastuminen olisi jollain tavalla riippuvainen ihmisen ominaisuuksista, teoista tai viisaudesta. Lähimmäisenrakkautta Armo-opin rinnalla toinen merkittävä teologinen teema Lutherin ajattelussa liittyy hänen näkemykseensä lähimmäisenrakkaudesta. Luther korostaa ns. kultaista sääntöä (Matt. 7:12), jonka mukaan: kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Tässä on laki ja profeetat. Toisin sanoen etiikan kantava periaate on, että ihminen asettuu lähimmäisen tilanteeseen ja miettii, mitä toivoisi itselleen tehtävän, jos joutuisi samanlaiseen tilanteeseen. Sanoma kaikille Kolmanneksi Luther piti arvokkaana, että kristinuskon sanoma tuodaan kaikkien ulottuville. Tämä ihanne selittää hänen pyrkimystään kääntää Raamattu kansankielelle. Tärkeää oli opettaa kansaa lukemaan ja myös tuntemaan kristillisen uskon sanomaa. Tätä tukivat kansankielellä toimitettu messu ja saarnat sekä katekismukset, jotka hän kirjoitti kansanopetuksen tueksi. Neljäs oivallus liittyy jumalanpalvelukseen. Lutherille jumalanpalvelus ei ole vain pappien toimittama latinankielinen näytelmä, jota seurakunta seuraa sivustakatsojana. Kansankielisyyden myötä kansa saattoi entistä paremmin ymmärtää sen, mitä kirkossa tapahtui. Kansa ei jäänyt ainoastaan katsojaksi, vaan se saattoi aktiivisesti osallistua jumalanpalvelukseen virsilaulun muodossa. Kirjoittaja dos. TT Kari Kopperi työskentelee Kirkon koulutuskeskuksen johtajana Artikkeli kokonaisuudessaan www.kirkonseutu.fi/artikkelit sen liityttyä 1.1.2017 Hollolan seurakuntaan sekä Suomi 100 – juhlavuotta. Kärkölän seurakuntakin olisi täyttänyt tänä vuonna 150 vuotta. Ajatuksena on, että joskus tulevaisuudessa kuusessa loistaisivat adventin ja joulunajan kynttilät, kun aika jättää vanhasta kuusesta. Kuhmoisissa ja Padasjoella lauletaan taivasalla Kuhmoinen-Padasjoki kappeliseurakunnassa Padasjoen messu on siirretty helatorstaina järvimaisemiin. Seurakuntatalon pihalla vietetään kello 10 rantajumalanpalvelus, jossa lauletaan virsiä kansanlaulujen sävelin. Messun jälkeen on lapsille tarjolla ohjelmaa, makkaranpaistoa ja vihersalaattia. Kuhmoisten puolella vietetään puolestaan vastaavanlainen kansanlaulumessu kirkonmäellä kello 10. > Tarkat messutiedot ovat seu rakunnittain sivuilla 12-14. >
Kirkonseutu | No 10 • 2017
To see the actual publication please follow the link above