6 Kirkonseutu 10/2017 20.5.2017 Kylvön siunaaminen on vanha kirkollinen perinne. Itse siunaukseen sisältyvät rukoukset ja kylvön siunaaminen muistuttavat siitä, että ihminen on teknologiankin aikakaudella luonnon ja kaiken Luojan armoilla. - Samalla muistutetaan, ettei leipä kasva leipomossa eikä maito tule kaupasta, vaan luonnosta maanviljelijän työn tuloksena, kuvaa Asikkalan seurakunnan kappalainen Anja Saraja. Kevätkylvöjen siunaamisen alku juontaa juurensa keskiajalle. Vanhastaan kylvön siunaus on tehty kanttaipäivinä eli käyntipäivinä, jotka olivat rukoussunnuntain ja helatorstain välissä. Tuolloin käytiin kulkueena papin johdolla paikkakunnan pelloilla ja rukoiltiin yhteisesti sadon puolesta ja siunattiin touko. Se ei ollut vain kunkin omien peltojen siunausta, vaan yhteinen toimitus, jossa kylän tai pitäjän kaikki pellot siunattiin yhteisesti. Rukoushetken toimittaa pappi, muu seurakunnan työntekijä tai seurakuntalainen. - Kylvön siunaus on yhteinen, vuotuinen ruokarukous. Olemme tässä kiittämässä elämästä, jonka olemme saaneet ja sanomassa yksinkertaisesti: anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme. Jumalan antama elämä palautuu hyvin yksinkertaiseen: peltoon kätketty siemen kasvaa ravinnoksi. Siinä on elämän salaisuus, Jumalan työ, johon saamme osallistua. Asikkalassa on kylvön siunaamisen perinne kulkenut kylillä eri puolilla pitäjää. Päivä on ollut aina Kustaan päivä eli 6.6. Kustaan päivä oli vanhan kansan perunanistutuspäivä. Silloin maa oli yleensä jo lämmennyt, ja kasvu lähti nopeasti alkuun. - Viime keväänä olimme Asikkalan kotiseutumuseon pihapiirissä ja tulevana kesänä Urajärven kartanolla. Maahan on kylvetty viljan siementä tai perunan siementä. Tarjoiluna on ollut perinteisesti perunavelli, onhan Asikkala tunnettu perunapitäjä, kertoo Saraja. Asikkalan seurakunnan kappalainen Axel Laurell ( 1744- 1790) on yksi merkittävimmistä perunanviljelyn edelläkävijöistä Suomessa. Tarjoilun ovat hoitaneet kylän paikalliset toimijat ja mukana ovat useasti olleet myös 4Hkerholaiset. Kylvön siunaaminen on tänä vuonna Urajärven kartanolla tiistaina 6.6. kello 18. Järjestäjinä ovat Urajärven kartanon Ystävät ja Urajärven maa- ja kotitalousnaiset. Tilaisuus on avoin kaikille. Siunattu kylvö Tänä vuonna kylvö siunataan Urajärven kartanolla perinteisenä Kustaan päivänä. Viime vuonna kylvö siunattiin Asikkalan kotiseutumuseolla. Kylvöä ohjasi Erkki Raunio (vasemmalla). LAURA VISAPÄÄ Keväinen laulu- konsertti MIKKO LUIPPUNEN Maija Munter (yllä) ja Päivi Vihma (alla) Oratorio Johannes Kastajasta Ristinkirkossa marraskuussa Säveltäjä Heikki Sarmannon kaksinäytöksinen musiikkidraama Johannes Kastajasta esitetään Ristinkirkossa marraskuussa. John the Baptist oratorioon on tekstin tehnyt yhdysvaltalaisen kirjailija Kim Rich. Teos on osa Suomi 100 – juhlavuoden ohjelmistoa, ja se kuuluu eurooppalaisen Reformaatio 500 vuotta – merkkivuoden ohjelmaan. Teos sai kantaesityksensä Johanneksen kirkossa Helsingissä marraskuussa 2016, minkä jälkeen se on kahdeksan esityksen kierroksella ympäri Suomea. Oratorion esityskieli on englanti. Kaksi- ja osin kolmikielinen käsiohjelma tekee esityksen seuraamisen sujuvaksi. Keväällä 2016 valmistunut oratorio on sävelletty kuorolle, orkesterille ja yhdeksälle solistille. Jussi Mattilan valmentamaa Kuopion nuorisokuoroa ja säveltäjän kokoamaa 11-henkistä orkesteria johtaa kapellimestari Rauno Tikkanen. Solisteina ovat mm. Maria Lund, Jarmo Mäkinen, Anastasia Triszna ja Ville Mäkinen. Teoksen ohjaa Veera Airas. Sävellys pohjautuu Lähi-Idän musiikilliseen perintöön ja siinä on vaikutteita afroamerikkalaisista ja klassisesta musiikista sekä jazzista. Näistä rakentuu kirkkomusiikkiteos, jolla on yhteys varhaiseen oratorioperinteeseen. Oratorio Johannes Kastaja Lauantai 11.11. kello 18 Ristinkirkko, Kirkkokatu 4, Lahti Lipun hinta 20 euroa + käsittelykulut 2,50 euroa. Lippua vastaan saa ohjelman ennen esitystä kirkon eteisestä. Liput myynnissä Ticketmasterissa OLGA POPPIUS / STUDIO SKAALA OY John the Baptist -oratorio. Heikki Sarmanto, Maria Lund ja Jarmo Mäkinen. > ”Ma laulan, sillä Luoja mun laulamaan loi!” on keväinen laulukonsertti Lahden Ristinkirkossa tiistaina 23.5. kello 18.30. Konsertissa kuullaan suomalaisia ja pohjoismaisia lauluja, liedejä 1700-1800 –luvuilta sekä aarioita. Esiintyjät ovat Päivi Vihma, mezzosopraano, Maarit Liimatainen piano sekä Maija Munter, sopraano, Leena Suhonen, piano. Päivi Vihma, laulava liikunnanopettaja Lahdesta aloitti lauluopintonsa 1996 Etelä-Pohjanmaan musiikkiopistossa. Päivi suoritti opistoasteen opinnot ja laulun D-tutkinnon 2002 Seinäjoella ja jatkoi opintoja Lahden konservatoriossa. Konsertissa tarjoillaan tulevan B-tutkinnon ohjelmistosta lauluja eri aikakausilta ja eri kielillä. Maija Munter aloitti Lahden konservatoriossa 7-vuotiaana pianon soitolla. Musiikkialan ammatillisen perustutkinnon Maija suoritti 2011 pääinstrumenttina poikkihuilu. Vuonna 2015 hän valmistui musiikkipedagogiksi pääaineenaan varhaisiän musiikkikasvatus. Maarit Liimatainen ja Leena Suhonen toimivat Lahden Konservatoriolla opettajina ja säestäjinä opetustilanteissa, kurssi-tutkinnoissa ja konserteissa sekä henkilökohtaisilla säestystunneilla. Konserttiin on vapaa pääsy. Ohjelma yhteisvastuukeräykseen ihmiskaupan uhrien hyväksi.
Kirkonseutu | No 10 • 2017
To see the actual publication please follow the link above