ETÄKUNTOUTUS täydentää lähipalveluita Etä tulee kuntoutukseenkin – oletko valmis? Väärin! Etä ei tule vaan on jo monella tavalla sekä kehon että mielen kuntoutuksessa. Kehittämistä silti tarvitaan, sillä Suomi ei ole etäterveyspalveluissa eturintamassa kehittyneen tietotekniikkamaan maineestaan huolimatta. Palvelujen digitalisoiminen on yksi hallituskauden 2015 - 2019 tavoitteista. -Australia, Kanada ja USA:ssa mm. Alaska, luettelee TtT, fysioterapeutti Tiina Vuononvirta suurien etäisyyksien maita, joissa etäkuntoutusta on tehty jo pitkään. – Etäpalvelut ovat syntyneet todellisesta tarpeesta, kun pitkien välimatkojen päässä asuville ihmisille on tarvittu palveluja. FYSI-yrittäjäpäivillä asiasta alustanut Vuononvirta on fysioterapeuttina ollut mukana kehittämässä ja tekemässä etäasioita jo kymmenen vuoden ajan Oulunkaaren kuntayhtymässä. Etäpalvelut – Etäterveydenhuollon käyttöönotto terveydenhuollon verkostoissa - oli hänen väitöskirjansakin aihe. – Haastattelin sekä terveyskeskuksen, yksityispuolen että erikoissairaanhoidon henkilöstöä siitä, miltä etäteknologian käyttöönotto tuntuu. Pitkät maantieteelliset välimatkat ovat yksi syy etäpalvelujen kehittämiseen. Ei siis ihme, että Lappi kuuluu etujoukkoihin. Siellä toimii täyttä häkää virtuaalinen sosiaali- ja terveyskeskus Virtu.fi, jossa ”yhden luukun digitaaliset palvelut” on koottu helppokäyttöiselle sivustolle bannereiksi. – Sivustolla on hyvät opasteet siitä, miten näitä palveluja Kuntoutuspalveluiden saatavuutta voidaan parantaa täydentämällä kasvokkain tapahtuvaa kuntoutusta etäpalveluilla erilaisia tekniikoita käyttäen. käytetään ja miten ladataan vaikka kuvapuhelinohjelma omalle koneelle, jos haluaa ottaa videoyhteyden esim. neurologian polille. Vuononvirta kuitenkin muistuttaa, että etäpalveluilla on käyttöä myös suurissa asutuskeskuksissa – yhtenä esimerkkinä etäpalveluita kehittänyt Helsinki - joissa vanhusväestöllä on yhtä lailla liikkumisen ongelmia. Lisäksi esimerkiksi työkiireiset ja lapsiperheelliset ovat ajankäytöllisistä syistä potentiaalisia etäpalveluiden käyttäjiä. Käsiäänestys FYSI-yrittäjäpäivillä kertoo, että myös fysioterapia- ja kuntoutusalan yrityksissä hyödynnetään jo etää asiakastyössä erilaisin välinein ja sovelluksin. Tiina Vuononvirta toteaa, että käsitteiden viidakko on sähköisissä terveyspalveluissa melkoinen, on kyberiä, virtuaalia, digiä ja i:tä. – Markkinat tuottavat kaiken aikaa appeja. Olisi hyvä, että olisi joku taho, joka meidän kaikkien avuksi suodattaisi niitä sillä ajatuksella, mikä on sopivinta vaikkapa juuri kuntoutukseen. Vuononvirta muistuttaa, että etäkuntoutus on eri asia kuin itsehoito – vaikka etäkuntoutus toimiikin tutkitusti myös itsehoidon tukena. - Iäkkäät kuntoutujat olivat etäkuntoutushankkeessamme Toimivimmat digipalvelut kuntoutuksessa? Nettiajanvaraus ja esitietolomakkeiden käyttö Sähköiset harjoitekirjastot/kuvastot ohjeineen Tiedon antaminen, kuntoutumisen tai omaisten tuki, esim. ensitietopäivät avh:ssa, selkäydinvammaisten kotiutuminen Lainattavat virtuaalikuntoutuslaitteet, harjoitusten seuranta Yhteisen tietokannan käyttäminen (asiakas, julkinen, yksityinen) Suojattu sähköposti asiakkaiden ja toisten ammattilaisten väliseen kommunikointiin Videoneuvottelun käyttö: mm. kuntoutusneuvottelut eri organisaatioiden välillä (integraatio), harvinaiset asiakkaat, aikuisten puheterapia, psykoterapia, syrjässä asuvat TEP-, AVH- ym. asiakkaat Verkkokuntoutus omatoimisille, joilla yleinen sairaus/vaiva, esim. inkontinenssi, työikäiset MS-kuntoutujat, psyykkiset sairaudet, puheterapia Tiina Vuononvirta erittäin tyytyväisiä. Heillä kaikilla esimerkiksi kävelynopeus parani, kun harjoitteluun saatiin etäkuntoutuksen avulla lisää toistoja, Tiina Vuononvirta kertoo. Teksti: RITVA TIITTANEN-WALLENIUS | Kuvat: VESA-MATTI VÄÄRÄ, RITVA TIITTANEN-WALLENIUS 16 Fysi 1 • 2017 Teksti ja kuva: TYÖELÄKEYHTIÖ ELO
Fysi | No1 • 2017
To see the actual publication please follow the link above