Aikaisempi vamma suurin riskitekijä uudelle vammalle Teksti ja kuvat: RITVA TIITTANEN-WALLENIUS Lasten ja nuorten akuutteja liikuntavammoja on tutkittu enemmän kuin rasitusvammoja, mutta rasitusvammoistakin tiedetään tutkimusten pohjalta jo erilaisia ulkoisia ja sisäisiä riskitekijöitä, joihin pystytään myös vaikuttamaan. –Rasitusvammat ovat iso ongelmakenttä, totesi FT, fysioterapeutti Kati Pasanen Liikkuva lapsi ja nuori –koulutuksessa. Akuuteissa vammoissa yleisimpiä ovat nilkka- ja polvivammat, rasitusvammoissa polvi, sääri ja alaselkä. Rasitusvammat ovat usein lahjakkaiden lasten ja nuorten vammoja. He saattavat pelata useassa joukkueessa, kuormitus voi muodostua suureksi ja harjoittelu yksipuoliseksi, jos asiaan ei kiinnitetä huomiota. Tärkeä tieto kentälle vietäväksi on Pasasen mukaan se, että suurin yksittäinen riskitekijä uudelle vammalle on aikaisempi vamma. - Tämän takia valmennuksessa jonkun – jos ei valmentajan niin siellä apuna olevan fysioterapeutin tai kuntovalmentajan tai jonkun muun valmennuksen suunnittelussa mukana olevan – pitäisi tietää, mitä vammoja lapsella tai nuorella on jo ollut. - On hyvä tiedostaa, että vamman kokenut urheilija tarvitsee todennäköisesti tukiharjoittelua vamman uusiutumisen ehkäisemiseksi koko urheilu uransa ajan. Vammoihin liittyvä harjoittelu pitäisikin viedä arkeen myös joukkueessa – silloin pystytään pitämään ehkäisevä harjoittelu ohjelmassa koko ajan, Pasanen sanoo. Kati Pasanen valmentaa itse poikien salibandyjoukkuetta ja elää niin kuin opettaa. – Junnujen valmennuksessa pitäisi laittaa paukkuja alku- ja loppuverryttelyyn. Itse sisällytän jokaiseen harjoituskertaan noin puolen tunnin ohjatun, liiketaitojen kehittämiseen tähtäävän alkuverryttelyn ja 15-30 minuutin loppuverryttelyn. Näin saamme harjoitteluun oleellisesti lisää matalatehoista, aerobista, liikehallintaan tähtäävää harjoittelua ja toistoja. - Tämä on ollut aika helppo myydä valmentajillekin. Toteutus vaatii vain sen, että harjoitukset alkavat vähän aikaisemmin ja kestävät vähän pidempään – verryttely voidaan tehdä ulkona, käytävällä, rapuissa tai katsomossa ennen ja jälkeen varsinaisen lajiharjoituksen. Harjoitusohjelmista löytyy netistäkin aika paljon informaatiota – videoineen ja esimerkkiohjelmineen. Materiaalia on esimerkiksi Terve urheilija -sivustolla. Suurin osa on moniin lajeihin soveltuvia yleisliikkeitä ilman välineitä. Monilla lajiliitoillakin on sivuillaan vastaavaa materiaalia. Lue lisää www.fysioterapia.info FT, ft Kati Pasanen ja ft OMT Merja Soanjärvi haluavat vähentää lasten ja nuorten liikuntavammoja. – Siihen on olemassa keinoja. Yksi avainasioista on liikehallinta. Lasten ja nuorten liikunnassa tulisi olla mukana iloa ja monipuolisuutta silloinkin, kun liikutaan ohjatusti. Rasitusvammat ovat usein lahjakkaiden lasten ja nuorten vammoja. He saattavat pelata useassa joukkueessa, kuormitus voi muodostua suureksi ja harjoittelu yksipuoliseksi, jos asiaan ei kiinnitetä huomiota. 14 Fysi 1 • 2017
Fysi | No1 • 2017
To see the actual publication please follow the link above