FYSI ry:n asiantuntijajuristit Ismo ja Juhani Saarinen Asianajotoimisto Ismo Saarinen Ky:stä vastaavat tällä palstalla lukijoiden kysymyksiin. Asiantuntijajuristit ovat perehtyneet fysioterapiayritysten toimintaan liittyviin lakiasioihin. Asiantuntijajuristien puhelinneuvonta on FYSI ry:n jäsenetu. Kysymys: ”Onko Kanta-arkistoon pakko liittyä ja jos on, niin milloin on viimeinen takaraja liittymiselle?” Vastaus: Liittymisvelvollisuus koskee kaikkia terveydenhuollon palveluntuottajia eli yritysten lisäksi ammatinharjoittajina toimivia fysioterapeutteja, toimintaterapeutteja, puheterapeutteja, lääkäreitä, lähihoitajia ja hierojia näiden asiakaskunnasta riippumatta. Arkiston käyttäjäksi liittymiseen on useita kansallisesta ja myös ylikansallisesta lainsäädännöstä johtuvia syitä: 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annettu laki (eli ns. asiakastietolaki) ei ole tätä kirjoitettaessa vielä muuttunut. Takaraja niille, jotka arkistoivat potilastietonsa sähköisesti, on edelleen 1.9.2015. Liittymisiä on tähän asti käytännössä viivästyttänyt Kanta-arkistokäyttöön hyväksyttyjen ohjelmistojen puute, mutta nyt niitä on Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan jo yleisesti saatavilla. Voimassa olevan lain mukaan liittymisvelvoitteen voi välttää ainoastaan, jos pitää paperikortistoa ja tulostaa digitaalisessa muodossa olevat potilastietonsa paperille. THL on 17.2.2017 lähettänyt kaikille terveysalan yrityksille osoitetun paimenkirjeen, jossa muistutetaan takarajan ohittumisesta ja kehotetaan yrityksiä liittymään Potilastiedon arkistoon (Kanta) ensi tilassa. Samassa kirjeessä mainitaan, että Kanta-arkiston käyttö laajenee uusille toiminnoille, joiden on oltava käytössä viimeistään 31.12.2017. Tällöin pakollisiksi tulevat mm. sähköiset lähetteet ja palautteet. LYHYESTI: Liittyminen on tehtävä ensi tilassa, jollei palveluntuottaja ole tulostanut paperille kaikkia vanhojakin potilastietoja. 2. Hallitus antoi tammikuussa 2017 lausuntokierrokselle uuden asiakastietolain. Laki on tulossa käsittelyyn samaan aikaan ■ Potilasasiamiehen tehtävänä on ensisijaisesti neuvoa potilaita asioissa, jotka liittyvät potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain soveltamiseen tai potilasvahinkolakiin. ■ Potilasasiamiehellä on hyvä olla sekä lainsäädännön että käytännön tuntemus neuvonnan piiriin kuuluvista asioista. Tämä edellyttää säännöllistä työskentelyä näiden kysymysten parissa. ■ Potilasasiamiespalvelu on FYSI ry:n merkittävä jäsenmaksuun sisältyvä jäsenetu; jäsenlaitos voi nimetä asianajaja Ismo Saarisen potilasasiamiehekseen. Jäsenlaitos toimittaa Aluehallintovirastoon Ismo Saarisen allekirjoittaman potilasasiamieslomakkeen. 12 Fysi 1 • 2017 sote-uudistuksen kanssa, mutta etenee itsenäisesti, koska se perustuu virkamiestyönä jo viime hallituskaudella aloitettuun valmistelutyöhön. Ehdotuksessa on tukittu yllä mainittu ”porsaanreikä”: kaikkien sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajien olisi siirtymäajan jälkeen liityttävä mukaan Kanta-arkiston käyttäjäksi. Edes satunnaista toimintaa terveydenhuollossa ei ole ehdotettu liittymispakon ulkopuolelle. Lakiin tulee myös muita uusia velvollisuuksia, mutta tämä lienee merkittävin. LYHYESTI: Hallitus ehdottaa paperiarkistointia käytännössä kiellettäväksi, siirtymäajoista ei ole vielä tietoa. 3. EU:n uusi tietosuoja-asetus on hyväksytty ja se tulee voimaan sellaisenaan 25.5.2018. Muutos tulee aiheuttamaan muutoksia myös kansalliseen lainsäädäntöön. Merkittävimpiä muutoksia ovat tarkentuneet velvoitteet henkilötietojen turvalliseen käsittelyyn. Fysioterapiayrityksen näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että yritykselle on oltava jo alusta alkaen selvillä se, miten potilastietoja säilytetään koko niiden tuleva elinkaari. Kun ottaa huomioon, että potilastietojen säilytysaika on todella pitkä – 12 vuotta potilaan kuolemasta tai 120 vuotta syntymästä – on paperisen potilastiedon säilyttäminen asetuksen edellyttämällä tietoturvallisella tavalla erittäin haasteellista. Tietoturvallisuuteen kuuluu asetuksen mukaan paitsi se, etteivät asiattomat pääse tietoihin käsiksi, myös se, että tiedot säilyvät tietoteknisestä viasta, tulipalosta tai varkaudesta huolimatta. Kaikkia näitä velvoitteita tehostetaan asetuksessa hallinnollisella sakolla. Suurimpaan osaan näistä haasteista on helpointa vastata tallettamalla potilastiedot kansalliseen Potilastiedon arkistoon, joka onkin rakennettu tietosuoja-asetuksen mukaiseksi. LYHYESTI: Paperiarkistoa ei vain voi ottaa eläkkeelle mukaan, vaan se pitää ottaa sinne mukaan ja säilyttää hallinnollisen sakon uhalla. Helpoiten velvoitteiden täyttymisen varmistaa tallettamalla tietonsa Kelan ylläpitämään kansalliseen Potilastiedon arkistoon (Kanta). Mummilta ja vaarilta voi tällöin jäädä perinnöksi muutakin kuin vuosikymmeniä vanhoja potilastietoja, joita ei saa lukea mutta joita ei voi hävittääkään. Takarajoja on siis useita: 1. syyskuuta 2015, 31. joulukuuta 2017, 25. toukokuuta 2018 ja uusia tulee jatkuvasti. Tässä suhteessa on syytä myös muistaa, että Suomi ei kilpaile maailmassa yksin. Globalisaation ja etälääketieteen kehittymisen vuoksi omat kilpakumppanit voivat lähivuosina löytyä myös yllättävän kaukaa, jopa EU:n ulkopuolelta. Lakimiehen kristallipallostakin näkee sen verran, ettei paperikortiston käyttäjän asema näytä tässä kisassa kovin ruusuiselta. Kysy lakimieheltä Asiantuntijajuristi Juhani Saarinen
Fysi | No1 • 2017
To see the actual publication please follow the link above