Puheenvuoroja valinnanvapaudesta Vaikeavammaiset ovat valinnanvapauden tiennäyttäjiä. He ovat valinneet vapaasti jo kuuden vuoden ajan ja pitävät oikeuttaan valita tärkeänä. Tutkimus* osoittaa, että merkittäväkään vamman tai sairauden aiheuttama toimintakyvyn haitta ei poista ihmisen halua tai kykyä tehdä valintoja joko yksin tai yhdessä luottohenkilöiden kanssa. Vaikeavammaiset valitsevat jo Teksti: RITVA TIITTANEN-WALLENIUS | Kuvat: OUTI VILKUNA, TARJA TAKKULA Edelläkävijäryhmää tutkimalla on saatu tutkimus- ja kokemustietoa siitä, miten terveyspalveluiden valinnanvapaus toimii elävässä elämässä. Vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen oikeutetut vaikeavammaiset ovat saaneet jo vuodesta 2011 valita vapaasti avokuntoutuspalveluidensa tuottajan Kelan kilpailutuksessaan hyväksymistä palveluntuottajista. Halutessaan he voivat vaihtaa palveluntuottajaa. Kuntoutus tuotetaan lähellä kuntoutujia sijaitsevissa mikro- ja pk-kokoisissa kuntoutusalan yrityksissä. Julkinen sektori ei tuota vaikeavammaisten avokuntoutusta lainkaan. Kela on luonut palveluiden laadun seurantaan ja varmistamiseen järjestelmän, joka kohtelee kaikkia vaativaan standardiin yltäviä, tarkoin auditoinnein seurattavia palveluntuottajia tasavertaisesti. Tuottajat ovat kuntoutusalan mikro- ja pk-yrityksiä sekä ammatinharjoittajia. Edelläkävijäryhmän jo käytännön elävässä elämässä toimiva esimerkki osoittaa, että asiakkaan valinnanvapaus on mahdollista toteuttaa onnistuneesti sosiaali- ja terveyspalveluissa laajemminkin. Matti Vilkuna: ”Olen aina valinnut itsenäisesti” Olen 35-vuotias mieshenkilö. Käytän spastisesta kvadriplegiasta johtuen sähköpyörätuolia liikkumiseeni ja tarvitsen henkilökohtaista apua päivittäisissä toimissani. Olen ollut Kelan kustantaman vaativan kuntoutuksen asiakas lähes koko elämäni ”Tulen tarvitsemaan vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta elämäni loppuun saakka. Ilman sitä en pystyisi liikkumaan – edes pyörätuolilla.” Matti Vilkuna ajan ja koko aikuisen elämänvarsitieni olen valinnut terapiapalveluntuottajani itsenäisesti. Nyt kun sote-palvelujärjestelmää ollaan uudistamassa, olisi ensiarvoisen tärkeää, että vaativan kuntoutuksen asiakkaat voisivat edelleen valita kuntoutuksen palveluntuottajansa itsenäisesti. Siten olisi mahdollista hyödyntää esimerkiksi pitkän terapiasuhteen mukanaan tuoma laaja katsanto ihmisen toimintakykyyn ja jatkaa pitkäjänteistä työtä henkilökohtaisten tavoitteiden eteen. Kuntoutujan mahdollisuus itse valita terapiansa palveluntuottaja on myös henkilön itsenäisen osallistuvuuden tukemisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Niiden kuntoutujien kohdalla, jotka eivät pysty tekemään valintaa yksin, löytyy paras näkemys varmasti yhteistyössä omien edustajien kanssa. Jatkossa on erityisen tärkeää huolehtia myös siitä, etteivät alueelliset erot terapioiden myöntämiskriteereissä sekä saatavuudessa kasva ja aseta asiakkaita keskenään eriarvoiseen asemaan. Jos pitkät, luottamukselliset terapiasuhteet romuttuvat, seuraukset ovat kohtalokkaita. Kolmas huoleni liittyy Potilastiedon arkistoon, Kantaan. Keskusteluissa muiden kuntoutujien kanssa on käynyt selville, että valtakunnallisesti on hyvinkin kirjavaa käytäntöä siinä, mitä Kantaan kirjataan ja mitä ei. Vielä nyt ei Kantaan ole ”pakko” kirjata mitään, mutta jo syksyllä tilanne tulee olemaan toinen. Tämänhetkisen oletuksen mukaan jokainen terapiakäynti pitäisi viedä Kantaan pilkkuineen ja pisteineen. Eli minun tapauksessani noin sata kirjausta vuodessa. Olisi todella tärkeää, että eri toimijoille luotaisiin yhtenäiset kirjausohjeet, mieluiten etukäteen. Omasta mielestäni sinne tulisi viedä ainoastaan hoidon kannalta tärkeät, tarkoituksenmukaiset tiedot eli hyvän hoitoyhteistyön kannalta oleellinen terapiapalaute, ei muuta. Matti Vilkuna merkonomi, vapaa kirjoittaja Oulu * Tutkimus: Pitkänen, V. ja Pekola, P. Asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta. Tulokset fysioterapiaa saaville vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaille tehdystä kyselystä. Työpapereita 95. Kela 2016. Fysioterapeutti Niina Sarias ja Matti Vilkuna ovat ”paiskineet yhteistyötä” jo viiden vuoden ajan. – Kuntoutuja ei ole kohde, vaan aktiivisesti kuntoutukseensa osallistuva toimija. Lue lisää www.fysioterapia.info 10 Fysi 1 • 2017
Fysi | No1 • 2017
To see the actual publication please follow the link above