Yhteisymmärryksessä yhteisön parhaaksi Mitä voimme oppia Ruotsilta? Ruotsi on yltänyt melkoiseen taidonnäyttee-seen: yhdysvaltalaisen The New Yorker -aika-kauslehden mukaan Ruotsi on kuluneiden 25 vuoden aikana vähentänyt hiilipäästöjään noin 23 prosenttia, vaikka maan talous on samaan aikaan kasvanut yli 55 prosenttia. ”Ympäristöasiat ovat kiinnostaneet meitä jo vuosikaudet”, kertoo Mats Holme, Ruotsin valaistusyhdistys Belysnings-branschenin toimitusjohtaja. Holme on tyypilliseen ruotsa-laiseen tapaan varsin vaatimaton maansa onnistumisesta. Huolimatta siitä, millaisiksi viikingit kuvataan elokuvissa, ruotsalaisia on hyvin vaikea saada röyhistämään rintaansa ja retostelemaan voitoillaan. Yhteisymmärrys toimii Holme ei kuitenkaan epäröi kehua Ruotsin valaistusalan osaamista. ”Ruotsin erikoisuus on se, että markkinoilla olevat kil-pailijat tekevät myös hyvää yhteistyötä. Kilpailemme jollain alueella ja teemme yhteistyötä toisella. Ristiriitoja ei ole, kun kokoonnumme päättämään toimialajärjestön asioista. Kil-pailijoita kunnioitetaan todella paljon.” Holmen toimialajärjestön tehtävä on varmistaa, että yhteisymmärrys toteutuu myös käytännössä. ”Minun on tärkeää tuntea kilpailulainsäädäntö, jotta voin ehdottaa asi-oita, joita organisaation tulisi käsitellä.” Ja yhteisymmärrys toimii vain luottamuksen vallitessa. Kun järjestön jäsenet luottavat siihen, että Holme toimii koko yhteisön parhaaksi, he tekevät yhteistyötä. Kultainen keskitie Yksi tärkeä tehtävä on ollut yhtenäisten tapojen luominen sille, kuinka tuotteiden ympäristötiedot ilmoitetaan. ”Monet ruotsalaiset asiakkaat, kuten valaistuskonsultit ja suurten kiinteistöjen omistajat, haluavat yksityiskohtaisia tietoja. Lisäksi asiakkaat haluavat enemmän tietoa kuin muissa maissa annetaan”, Holme selvittää. Asiakkaiden on tietysti tärkeää tuntea tuotteen mah-dollisesti vaaralliset elementit, mutta pyynnöt voivat olla liioiteltujakin. ”Toisinaan asiakkaat saattavat vaatia tietoja, joita valmistajilla ei edes ole. Tiedonhalu voi liittyä esimer-kiksi tuotteen komponentissa olevaan alumiiniseokseen”, Holme valottaa. Holmen järjestö pyrkii siis luomaan yhtenäisiä tapoja tietojen ilmoittamiseksi ja esittämiseksi ja löytämään tasa-painon kannattavan valmistuksen ja asiakastyytyväisyyden välille. ”Muilla markkinoilla tämä olisi ollut mahdotonta.” Älykäs, tehokas, turvallinen Toinen mainittava järjestön aikaansaannos on ELRÄTT-hanke, jonka myötä sähköasentajat voivat myydä ratkaisuja pelkkien tuotteiden sijasta. ”ELRÄTT kattaa 700 yritystä ja 6 500 sähköasentajaa, joita koulutetaan työskentelemään älykkäästi, tehokkaasti ja turvallisesti”, Holme kertoo. ”Organisaatio pyrkii lisäämään sähköasentajien tietämystä, jotta he voivat myydä loppukäyt-täjille hyviä ratkaisuja.” Hanke myös lisää toimialajärjestön jäsenten määrää. Jos valmistaja haluaa olla osa ELRÄTT-organisaatiota, sen on liityttävä toimialajärjestöön. ELRÄTT on innovatiivinen siinä mielessä, että se edistää valmistajan tuotteiden myyntiä ja parantaa samalla kulutta-jakokemusta. Se on osoitus ruotsalaisten kyvystä rakentaa yhteisymmärrystä. ”Muiden markkinoiden kannattaisi ottaa oppia”, Holme mainitsee. Tuotekehityksen puolustaja Kaiken muun lisäksi valaistusyhdistys puolustaa voimak-kaasti jäsentensä etuja lakien ja määräysten noudattamiseen liittyvissä asioissa. ”Yritämme tehdä määräysten muutokset mahdollisimman kivuttomiksi jäsenille, koska muutokset ovat yleensä kalliita”, Holme huomauttaa. Organisaatio yrittää saada aktiivisesti läpi tuotekehitystä suosivia määräyksiä. ”Tarvitaan säännöt, jotka mahdollis-tavat uusien energiaa säästävien teknologioiden kehittämisen”, Holme toteaa. ”Mutta määräykset eivät saa estää tuotekehi-tystä tekemällä siitä liian kallista.” Scott Diel Jonas Borg Ensto Ruotsissa
EnstoToday 2016 No1 / FI
To see the actual publication please follow the link above