18 ADVOK A AT TI / 3-2018 henkilö kuvassa
"OLEN ÄÄRIMMÄISEN HUOLISSANI TIETYISTÄ
EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOISTA.
ON NÄHTÄVISSÄ, ETTÄ ALETAAN RUKATA
OIKEUSVALTIOPERIAATETTA."
– Sehän on tehokas keino, jos sellaista jaksaa. Uskoisin,
että suurin osa epäasiallisuuksia laukovista ihmisistä ei
kasvokkain käyttäydykään samalla tavalla.
Ongelmana keskustelukulttuurissa on se, että tietyt
keskustelijat vain jankkaavat omaa agendaansa, eivätkä
kuuntele, mitä toisella on oikeasti sanottavana. Hankalaa
on myös keskustelukulttuurin nopeus ja se, ettei lyhyissä
viesteissä saa esiin nyansseja. Hyvätkin pointit voidaan
ymmärtää väärin.
Pirjatanniemi pitää kuitenkin tärkeänä, ettei kahtiajakoa
aleta pitää vääjäämättömänä. Esimerkiksi maahanmuuttoasioista
kyetään kyllä järjelliseenkin keskusteluun.
– Ihmisten reaktiot maahanmuuttajiin ovat mahdollisesti
oireilua jostakin muusta. ”Ne toiset” ovat helppo kohde
purkaa pahaa oloa. Pitäisi mennä pintaa syvemmälle ja
miettiä, mistä kaikki johtuu. Pelkkä paheksunta ei auta.
PIRJATANNIEMI ON AKTIIVINEN yhteiskunnallinen keskustelija
muun muassa sosiaalisessa mediassa ja lehtikolumneissaan.
Hän pitääkin keskusteluun osallistumista yliopistotutkijan
tärkeänä tehtävänä. Jokaisessa tutkimustiimissä pitäisi
olla joku, joka on kiinnostunut tuomaan tutkimustuloksia
jollakin tavalla julki, oli se sitten Twitterissä, esseinä tai
muilla tavoin.
– Tutkimustuloksia ei voi tietenkään mennä paasaamaan
Twitteriin raakana, koska sellainen ei kiinnosta ketään.
Tieto täytyy jollain tavalla popularisoida.
Sosiaalisessa mediassakin on tärkeää, että keskusteluareenaa
ei jätetä pelkästään huutajille, vaan että eri alojen
asiantuntijat osallistuvat keskusteluun faktatiedoillaan.
Pirjatanniemi kuitenkin myöntää, ettei aina pysty pysymään
tyynenä nopeiden keskustelujen tuoksinassa.
– Olen itsekin höyrypää, ja välillä on poistuttava
Twitteristä, hän nauraa.
Oma asema on lisäksi etuoikeutettu, kun titteli on
professori, sana on hallussa ja tietoa riittää. Pirjatanniemi
kuitenkin ihmettelee, miksi tutkijoiden näkemyksiä aletaan
heti pitää politisoituneina silloin, kun ne eivät vastaa
omia mielipiteitä.
– Jokaisella on tietysti oma arvomaailmansa, ja olisi
naiivia väittää, etteivät tutkijan arvot näkyisi esimerkiksi
tutkimuksen aihevalinnoissa, mutta kyllä itse tutkimus
tehdään eettisten pelisääntöjen mukaan.
JUURI NYT PIRJATANNIEMI ei jaksa murehtia tulevaisuutta.
Esimerkiksi ajatukset siitä, mikä on ihmisoikeuksien tilanne
50 vuoden päästä, eivät kuulu hänen arkeensa.
Mutta silti Euroopastakin löytyy hänen mukaansa tiettyjä
kehityskulkuja, jotka eivät näytä kovin positiivisilta
perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta.
– Olen äärimmäisen huolissani tietyistä Euroopan unionin
jäsenvaltioista. On nähtävissä, että aletaan rukata oikeus-
valtioperiaatetta. Vaikka tilanne ei leviäisi taudin tavoin
maasta toiseen, on aina huolestuttavaa, kun ihmisoikeusasioissa
otetaan takapakkia.
Vaikka perus- ja ihmisoikeudet ovat yleensä tae myös
suotuisalle taloudelliselle kehitykselle, pitää esimerkiksi
Euroopan unionin myös miettiä, miten suhtautua sellaisiin
talousmahteihin kuin Kiina, jonka ihmisoikeusasioissa
on ongelmia.
Pirjatanniemen mielestä asiat ovat Suomessa siinä
mielessä hyvin, että rakenteet ovat kunnossa ja ylimmillä
tuomioistuimilla on vankkaa osaamista, josta se valuu
muuallekin. Kuitenkin pitäisi paremmin muistaa, että perus
ja ihmisoikeudet eivät ole vain jotain, jota käsitellään
perustuslakivaliokunnassa. Ne voivat olla osa mitä tahansa
käsiteltävää asiaa missä tahansa oikeusasteessa, ja niiden
näkökulma pitäisi pitää jatkuvasti mielessä.
– Tietysti asianajajien olemassaolo itsessään on perus- ja
ihmisoikeuksien toteutumisen turva. Riippumaton oikeuslaitos
on ilman muuta oikeusvaltion tae.
Pirjatanniemi itse aikoo tulevaisuudessakin jatkaa tiukasti
ihmisoikeusasioiden polulla.
– Haluan tutkimuksen kautta ymmärtää, mitä oikeudessa
tapahtuu ja pelata oman paikkani mahdollisimman hyvin.
Esimerkiksi turvapaikanhakijoiden osalta on keskitytty siihen,
saavatko he jäädä tänne vai eivät, mutta entä ihmiset,
jotka alkavat elää täällä? Suomalaisen yhteiskunnan monimuotoistumiseen
liittyy paljon kohtia, joita joudumme
miettimään oikeudellisestikin.